Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2017 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 18.12.2013

BECEL - JA FLORA -PROACTIVE HYPE

Kolesterolia alentavat ruuat ovat olleet valtava bisnes alan teollisuudelle.

Yksinkertaistettu terveysmalli, että vain kolesterolin lasku ratkaisee koko sydäntautien ongelman, on luonut suunnattoman teollisuuden. Kolesteroli on riskitekijä, eikä sairauden syy. Näitä riskitekijöitä on runsaasti yli 300, josta tavallisimmin ovat olleet esillä: korkea verenpaine, metabolinen syndrooma, diabetes, ylipaino, tupakointi, liikkumattomuus ja dyslipidemia, johon sitten sisältyy tuo kolesterolikin, mutta dyslipidemia käsittää myös muut rasva-aineenvaihduntaan liittyvät tekijät. Ruoka-asioita miettivät kliinikkokollegat eri puolilla maalima ovat tiivistäneet tämän siten, että huono ruoka ja liikkumattomuus aiheuttaa yli 75 % sairauksista. Olen itsekin samaa mieltä kliiniseen kokemuksen perusteella. Mutta, me puhumme aivan eri ruuasta kuin mitä professorit meille tyrkyttävät.

Kun yksinkertaisuus on valttia markkinoinnissa, on luotu jokaisen järjelle käypä malli, että kaikki mikä nostaa kolesterolia, on kuolemaksi ja mikä laskee kolesterolia, pidentää elämää. Kaikki, mikä toimii tällä akselilla, on sitten joko hyvää tai pahaa riippuen mihin suuntaan mikin viisari liikuttaa. Tämä on ikuinen totuus ja uskonnollinen mantra, jota kukaan ei saa epäillä. Ei auta, vaikka alkaa kertyä tutkimuksia, jotka vähintäänkin asettavat tuon ajatuksen kyseenalaiseksi ellei suorastaan vääräksi. Kolesteroli nousee ja laskee eri syistä, jolla ei sinänsä tarvitse olla mitään yhteyttä sairauteen. Ilmeisesti lääketieteen ylin kasti ei edelleenkään ymmärrä, että kolesteroli on neutraali aine, joka heijastelee eri aineenvaihdunnan tiloja. Edellisessä blogissani kerroin australialaisesta tutkimuksesta, jossa eläinrasvat korvattiin "terveellisellä" kasvirasvalla, jolloin kolesteroli laski, mutta kuolleisuus nousi. Miten tämä havainto on mahdutettavissa tähän viralliseen pyhään yksinkertaisuuteen? Eipä taida löytyä selitystä.

Mutta ruokajätit ovat ovelasti hyödyntäneet tämän yksinkertaisen kolesterolimallin. Miljardien markkinoinnilla ja teollisuudelle töitä tekevien asiantuntijoiden avulla ihmiset on aivopesty käyttämällä yksinkertaistettua hyvä-paha -akselia. Paasivaaran Becel pelastaa meidät pahalta. Tästä maasta ei löydy mökin muoria, jolta ei lirahtaisi housuun kuullessaan sanan kolesteroli. Niin on kolesteroli sanana iskostettu kansan mieliin. Voin syönti aiheuttaa tunnontuskia, ja marketin kärryssä pitää Becelin näkyä niin, että muutkin näkevät, että tässä kannatetaan sitä ainoaa uskoa. Vaikka elämän loppupää häämöttäisi, niin aina kannatta sijoittaa viimeiset roponsa voita kalliimpaan ihmeaineeseen. Beceljeesus pelastaa.

Näitä supermargariineja ja kolesterolia laskevia ruokia ovat suomalaisetkin alan ihmiset tutkineet ja keränneet meriittiään teollisuuden armollisella tuella päästäkseen seuraavalle askelmalle yliopiston hierarkian tikarapuilla. Stanoleita on markkinoitu käänteentekevänä asiana, joka nostaa Suomen uuteen nousuun ja on perustana uljaalle ruoka-Nokialle. Nämä haavekuvat saavat poliitikkojenkin päät sekaisin, ja metsä katoaa yhden puun taakse.

Margariinissa käytetyt tehoaineet, stanolit ovat kasvien kolesteroleja, jotka estävät ihmisellä eläinperäisen kolesterolin imeytymisen suolistosta. Kasvistanolit laskevat siten veren kolesterolia. Näitä stanoleita on sitten lisätty vähän joka ruokaan. Markkinointikoneisto on kehittänyt termin "funktionaalinen ruoka", jonka merkitystä en ole ymmärtänyt, mutta ehkä sillä tarkoitetaan stanoleiden tapaista keinotekoista manipulaatiota.

Tutkimukset stanoleista ovat todistaneet samaa: kolesteroli laskee jonkin verran. Näitä tutkimuksia nykyinen ravintoasiantuntijoiden joukko on sitten tehnyt liukuhihnalta. Pienessä päässään he ovat sitten ajatelleet, että kun stanoli laskee kolesterolia, niin sen täytyy olla terveellistä. Lääke- ja ruokatehtaiden palkkaamat matemaatikot ovat sitten mallintaneet stanolihavaintojen pohjalta, että kuinka monta sydänkuolemaa estyy, kun kolesteroli laskee 5-10 % stanoleiden ansiosta. Tämä on tietysti teoriaa, mutta totisinta totta noille tutkijoille. Mutta, koskaan ei ole todettu, että stanoleista olisi mitään käytännön hyötyä. Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että tällainen kolesterolia alentava keinoruoka auttaisi millään tavalla esimerkiksi alentamalla sydänkuolemia. Vaikutuksia ei ole testattu koskaan käytännössä.

Kun puhutaan EBM:stä (Evidence-based medicine), olisivat randomisoidut kaksoissokkokokeet ainoa todellinen näyttö, onko funktionaalisesta ruuasta mitään hyötyä. Miksi niitä ei yleensäkään tehdä? Onko tulos epäsuotuisa vai mikä on syy? Tätä voi kysyä professori Mikael Fogelholmilta, joka taas jauhaa todellista roskaa margariineista 13.12.2013 Iltalehdessä, josta on muuten tullut ruoka- ja lääketeollisuuden äänitorvi ja eräänlainen ruokapornolehti.

Miksi Fogelholm ei tee kunnon tutkimuksia? Palkka maksetaan verovaroin ja hän on vastuussa siitä, että yliopistossa tehdään kunnon tutkimuksia. Eikö pätevyys riitä vai tulosko pelottaa? Tuo mitä Fogelholm kertoo Iltalehdessä, on vailla mieltä ja alentavaakin ihmiselle, jolla on professorin oppituoli. Miksi Fogelholm ei vertaa luomuvoin ja margariinin todellisia vaikutuksia randomisoidusti? Miksi hän ei tee edes epigeneettisiä tutkimuksia siitä, mitä geenejä luomuvoi tai margariini mahdollisesti avaavat?

Stanoleiden mahdollisia haittoja on kuitenkin tutkittu. Kyllä Suomessakin tutkitaan. Peräti kovan linjan kolesterolifriikit ovat todenneet, että heidän rakas stanolilapsensa, se uuden Nokian siemen, lisää huomattavasti verisuonten kalkkeutumista. Tätä uutistahan ei media ole julkaissut, sillä havainto voi romuttaa haaveet uudesta Suomen Sammosta. Siis vielä kerran: Becel ja Flora lisäävät verisuonten kalkkeutumista.

Saksalaiset tutkijat ovat todenneet stanolien vaurioittavan verisuonten endoteelin toimintaa, aiheuttavan aivoverenkierron häiriöitä ja lisäävän verisuonten kalkkeutumista. Sama tutkijaryhmä on myös todennut, että stanolit lisäävät selvästi sydäntaudin riskiä.

Mikään näistä havainnoista ei ole hetkauttanut suomalaisten mieliä. Saksan terveysviranomaiset ovat olleet huolissaan ja vaativat puuttumista asiaan. Tässäkin taas pätee Suomessa oma todellisuus ja fysiikan lait. Mutta ehkä omahyväisyys romahtaa, kun EU:n uudet määräykset näiden supermargariinein markkinoinnin suhteen tiukentuvat oleellisesti 2014. Tämäkin juhla on sitten ohi, ja voimme odottaa Raision osakkeen romahdusta. Näin käy, kun todellisuutta ei tutkita, vaan kaikki energia käytetään ilosanoman pönkittämiseen. Teollisuuden kannattaa miettiä moneen kertaan, keneltä kannattaa kysellä neuvoja.

"Evidence suggests stanols and sterols are ’good’ for cholesterol but bad for health".

Joulukuun alussa Fogelholm totesi Savon Sanomien mukaan:

"Jos kuluttuajat ovat ymmällään ravitsemusinformaation ristiriitaisuudesta, se ei Fogelholmin mukaan ole ainakaan ravitsemustieteen vika. Ravitsemustieteilijät voivat syyllistyä tylsään informaatioon, mutta ristiriitaista informaatiomme ei ole. Sekavuus syntyy Fogelholmin mukaan some-ajan (sosiaalinen median aika) tiedonjakelukanavien paljoudesta. Joku hoitaa pientä valikoitunutta potilasjoukkoaan omituisilla teorioillaan ja saa joitakin tuloksia. Toisella puolella ravitsemustieteen tutkijat perusteellisine kirjallisuuskatsauksineen. Erilaisiin lopputuloksiin tietenkin tullaan kun lähtökohdat ovat erilaisia, kuittaa Fogelholm."

Teksti kertoo paljon Fogelholmin sieluntilasta. Olisi hyvä, jos palaisimme vanhaan Pravda-aikaan, eikä kansa pulisisi turhia. Samalla professori osoittaa sen, ettei ymmärrä tieteen perusolemusta. Ei ole totuutta, vaan on olemassa teorioita, joita tulisi testata jatkuvasti. Jos testit osoittavat teorian oikeaksi, niin se on totta siihen asti, kunnes jokin testi osoittaa sen vääräksi. Jos yksikin koe osoittaa jotakin muuta, niin koko teoria romahtaa. Ravintotieteilijät väistävät tämän tutkimalla vain sellaisia asioita ja siten, että ne tukevat heidän teoriaansa, mutta eivät niin, että ilmenisi jotakin uutta. He toistavat samanlaisia tutkimuksia ja tuloksen he tietävät ennakolta. Proactive-Becel ja -Flora todistavat tästä muusta, ja että ravintotieteilijät painivat sekunda-sarjassa. Eikö yliopistojen tulisi herätä ja keskittää vähäiset resurssit kunnon tieteeseen.


Blogin aihesanat:
aineenvaihdunta, aivopesu, aivoverenkierron häiriö, asiantuntija, Becel, diabetes, dyslipidemia, endoteeli, epigeneettinen, Flora, funktionaalinen ruoka, informaatio, kasti, kasvisrasva, kliininen kokemus, kolesteroli, kolesterolifriikki, kuolleisuus, liikkumattomuus, luomuvoi, manipulointi, mantra, margariini, metabolinen syndrooma, Mikael Fogelholm, Pravda, Proaactive, professori, pätevyys, Raisio, rasva, rasva-aineenvaihdunta, ravintotieteilijä, ravitsemustiede, riskitekijä, ruokateollisuus, Savon Sanomat, sielu, sosiaalinen media, stanoli, suolisto, sydän, sydäntauti, tiede, tulos, tupakointi, tutkija, tutkimus, verenpaine, verisuonten kalkkeutuminen, voi, yliopisto, ylipaino

Edellinen Seuraava