Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2017 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 27.08.2010

JÄLKILÖYLYJÄ

Opiskeluajan luennoilta on jäänyt mieleen eräs lause kun opiskelimme influenssaviruksen mysteeriä. Ehkä asia painui mieleen koska se ilmaistiin lähes runomuodossa. Viruksella on korkea morbiditeetti mutta hyvin matala mortaliteetti. Eli suomeksi: leviää kuin elanto, mutta tappaa harvoin. Niin on aina ollut ja tulee olemaan.Tämän biologisen todellisuuden on hypetys muuttanut päälaelleen. Tai sitten meitä kyykytetään tarkoituksella.

On totta, että heikot voivat menehtyä influenssaan tai mihin tahansa aivan lieväänkin tautiin. Ongelma on siinä, ettei rokotus auta näitä ihmisiä sillä heidän immuunivasteensa on heikko. Mutta näillä ihmisillä myydään rokotetta terveille. Puhutaan kuolemista, jolloin tavallinen tallaaja luulee kaatuvansa tautiin noin vain. Se ei ole totta. Todellista eettisyyttä olisi toimia tämän tosiasian pohjalta. Se taas vaatii todellista johtajuutta, jota tässä maassa ei terveydenhoidossa ole ollut pitkään aikaan. Sen ovat viimeaikaiset tapahtumat selvästi osoittaneet. Nyt syytellään muita ja vähätellään omia toimia, mikä on todella raukkamaisen säälittävää. Jos Urkki eläisi, kirje alkaisi "Saatanan tunarit".

Koko pandemian julistus oli äärimmäistä ylireagointia ellei sitten sekin teko palvellut jotain muuta tarkoitusta. Tauti sai alkunsa Meksikosta. Kun maan hallitus käski ihmiset kotiinsa, tauti laantui. Virus levisi Yhdysvaltoihin, jossa se osoittautui hyvin lieväksi. Mikään ei todistanut taudin vaarallisuudesta. Siksi pandemiajulistus soti kaikkea sitä vastaan, mitä olen lääkärinä oppinut ja kokenut. Mutta minähän en ole professori, enkä ymmärrä suuria asioita.

Rokotusten aloittamien oli kaoottista vailla suunnitelmallisuutta. THL ei hallinnut konseptia ollenkaan. Typerät lausunnot loivat paniikkia. Kaikki ne, jotka käyttivät omia aivojaan, syyllistettiin. Itse pääjohtaja uhkasi pistää toisinajattelijat edesvastuuseen. Se olisikin ollut hyvä juttu sillä oikeudessa olisi käynyt ilmi kuinka heppoisella pohjalla liikuttiin. Pääjohtaja olisi joutunut osoittamaan, piileekö uhkailujen takana jotain todellista. Se olisi jäänyt toteen näyttämättä. Toistaiseksi oikeudessa punnitaan todellisuutta eri kriteereiden kuin sanojan yhteiskunnallisen aseman mukaan.

Arkkiatrikin ärähti hoitajille, jotka uskaltautuivat kieltäytyä rokotteista. Hänen etiikkansa (joka näyttääkin olevan etikkaa) mukaan on väärin kieltäytyä, kun kerran herrat päättävät. Tulee mieleen Adolf Eichmann, kun hän ihmetteli, miksi oli joutunut oikeuden eteen vastaamaan kansanmurhasta. Hänhän oli toiminut nuhteettomasti siten, kuten ylemmät olivat käskeneet, mikä on arkkiatrin mukaan eettistä. Jätä omatunto ja mars vorwärts. Eihän Eichman tehnyt pahaa kärpäsellekään, vaan huolehti, että junat kulkivat aikataulujen mukaan. Hän oli sen ajan logistiikkanero ja nuhteeton kansalainen. Mitä pahaa siinä on?

Jos jotakin hyvää on tapahtunut, niin kriisi on tuonut hyvin esiin sen, minkälaisia varjoja on terveydenhoidon taustalla. Lääkäreiden arvo mitataan pelkästään tehtyjen julkaisujen pohjalta. Mitä enemmän paperia, sitä pätevämpi lääkäri. Paperien sisällöllä ei ole merkitystä. Klinikka-aikanani uusi professori jakoi meille jokaiselle pienen kirjasen, mihin hän oli koonnut viitteet kaikista julkaisuistaan. Niitä oli runsas 300. Mieleen on jäänyt hänen kirjoituksensa Seura -lehteen ja joihinkin naistenlehtiin. Kaikki käyvät kun lasketaan meriittiä. Lääkäreitä on siis kahta lajia. Ne jotka tekevät kliinistä työtä ja pätevöityvät paljolti kokemuksen kautta ja sitten nuo paperitiikerit, joilla on hienoja titteleitä ja jotka toimivat pomoina tehden sairaalatyön sietämättömäksi meille muille. Heillä on hienoja titteleitä, joita media rakastaa.

Jos haluaa edetä paremmalle pallille, niin on taisteltava verisesti että paperipino kasvaisi. Tuo, että rokotuksen haittoja on pantattu julkaisua varten, on niin tavanomaista, että on ymmärrettävää, että siihen syyllistyneet ihmettelevät Eichmannin tavoin, että mitäs väärää tässä. Näille ihmisille potilas on materiaalia julkaisua varten. Kärsimyksellä ei ole merkitystä. Lääkäriurani aikana olen nähnyt tätä jatkuvasti. Se masentaa ja raivostuttaa sekä vie motivaation työnteosta. Olen nähnyt potilaita, että leikataan vain siksi että syntyisi julkaisuja. Siksi aikoinani lähdin sairaalasta kun väsyin moiseen. Ymmärrän, että pahemmaksi on menty, joten en ole katunut päätöstäni.

Huvittavinta on professoreiden täydellinen yksimielisyys. Itse pidän suomalaista lääketieteen professoria keskimääräistä typerämpänä ja täydellisenä opportunistina. Suurin osa heidän julkaisuistaan on saman jargoinin toistamista. Kopioivat kaiken mikä tulee Amerikasta sillä sieltä tulee myös rahoitus heidän paperimyllyynsä, mitä he tarvitsevat näyttääkseen tekevänsä jotain. Omertan laki kieltää puhumasta toista professoria vastaan. Kukaan ei saa virkaa jos poikkeaa ruodusta. Kun aloin kirjoittaa ravinnosta ja ennen kuin professorit ymmärsivät kuka perkele minä olen, niin pari kertoi aivan avoimesti, että virallinen ravintosuositus ei vastaa todellisuutta, mutta julkisuudessa he sitten kiivaasti puolustavat vanhaa uskontoa. Nyt nämä professorit mitätöivät ihmisten kärsimyksen yhteen ääneen. Kukaan heistä ei esitä kriittistä mielipidettä. Tätä sitten sanotaan tieteeksi, ja yhteiskunta maksaa heidän palkkansa.

Kun puhutaan etiikasta, niin voi kysyä, että onko oikein luoda hysteriaa vetoamalla niihin ihmisryhmiin, jotka voivat menehtyä tautiin heikon terveytensä takia ja kun rokotteesta ei heidän kohdallaan ole edes apua. Sen varjolla sitten rokotetaan terveet, joille tauti ei ole ongelma. Jos yksikin terve menehtyy rokotteeseen, on se perusteetonta minun etiikkani mukaan, mutta professoreiden etiikan mukaan se on ihan normaalia, jolta ei voi välttyä. Amerikkalaiset ovat antaneet pommitusten siviiliuhreille nimen "collateral damages". Kaikki toimenpiteitä tulisi arvioida tästä lähtökohdasta.

Kun rokotuksia perustellaan, on syytä katsoa historiaa. Oheisena kaksi kaaviota. Ylempi kertoo tuhkarokon ja alempi hinkuyskän historian. Molemmat taudit alkoivat hävitä kauan ennen kuin rokotteet astuivat kuvaan, kiitos muun kuin lääketieteen. Rokotuksia tulisikin arvioida tämän tiedon valossa, eikä antaa julkaisuja janoavien "asiantuntijoiden" sokaista harkintakykyä.

Mikä sitten tässä rokotteessa on vikana. Alusta asti olen vastustanut adjuvanttirokotteita. Perinteinen rokote valmistetaan heikennetystä taudinaiheuttajasta, mikä sinänsä on ihan hyvä idea. Siinä immuunijärjestelmä kykenee koodaamaan taudinaiheuttajan informaation kokonaisuudessaan ja kykenee sitten reagoimaan välittömästi taudin ilmaantuessa elinpiiriin.

Näissä nykyrokotteissa ei käytetä kokonaisia taudinaiheuttajia, vaan niiden osia. Jotta immuunijärjestelmä reagoisi, täytyy sitä stimuloida kemiallisesti rokotteen yhteyteen lisätyillä aineilla, adjuvanteilla. Professorit puolustavat adjuvantteja sanoen niiden olevan luonnonaineita, mutta asian juju ei johdu aineiden mahdollisessa myrkkyvaikutuksesta vaan keinotekoisesta immuunijärjestelmän stimulaatiosta.

Immuunijärjestelmä on hyvin herkkä ja spesifinen. Toisin sanoen se reagoi hyvin valikoiden siihen kohdistuvaan biologiseen informaatioon. Asiaa voisi verrata tietotekniikkaan (mistä lääketieteen professorit eivät valitettavasti juuri ymmärrä mitään). Ohjelmointi edellyttää oikean kokoista ja laatuista bittiä. Bitin osa sekoittaa ohjelmoinnin. Ohjelmointi ei etene, vaikka lisäisi sähköä koneeseen (adjuvanttia). Mielestäni adjuvanttirokote on tehoton sillä aitoa immunitettia ei voida saavuttaa vajavaisella informaatiolla. Tietysti on mitattu rokotusten vasta-ainereaktioita, mutta sen saa aikaan millä tahansa muullakin epäspesifisellä immuuniärsytyksellä. Periaatteessa rokote ei ole siten lumelääkettä parempi muuta kuin sivuvaikutustensa suhteen. Samaa ovat esittäneet muutkin.

Immunijärjestelmän ärsytys voi johtaa epätoivottuihin reaktioihin ja aiheuttaa ns. autoimmuunireaktion. Se on tila, jossa immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan. Reuma on tyypillinen autoimmuunitauti. Syöpääkin pidetään sellaisena. Nykyinen narkolepsiakin voi selittyä autoimmuunireaktion aiheuttamaksi sairaudeksi. Mitä muuta sitten on odotettavissa, ei ehkä selvinne koskaan sillä aina löytyy selityksiä, ettei tässä asiassa ole töpätty, vaan ihmiset ne huonoja ovat.

www.uusisuomi.fi

Olen kirjoittanut raskauksiin liittyneistä komplikaatioista. Tässä erään kätilöopiskelijan viesti minulle.

"Synnytyssalissa ja noin viikko rokotusten alkamisen jälkeen kätilöt olivat täystyöllistettyjä pieniviikkoisten supistelevien äitien kanssa. Jopa meitä opiskelijoita yritettiin värvätä sinne töihin kun hoitavat kätilöt loppuivat kesken. Kätilöillä oli yleinen huuli se että on vihdoinkin keksitty pomminvarma synnytyksen käynnistyskeino, h1n1 piikki. Mutta aika hyshys näistä ollaan oltu. Sanoisinko että se sinun 30 tapaustasi on niin jäävuoren huippu kun olla voi".

Loppujen lopuksi tekee mieli kysyä, että missä piileskelee THL:n ylilääkäri Eskola, jonka pitäisi vastata koko touhusta, tietysti pääjohtaja peesissään?

Edellinen Seuraava