Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2017 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 14.05.2012

JATKOA STATIINIKESKUSTELUUN

Lisää postia, joka liittyy edelliseen blogiin. Tulen julkaisemaan kaikki alan lehdistä sensuroidut mielipiteet, jotka liittyvät terveydenhoitoon. Kun näitä lukee, ei voi välttyä ajatukselta, että on kahdenlaista sieluntoimintaa: sitä normaalia, jota kutsutaan maalaisjärjeksi ja sitten sitä toista, jota on statiineilla höystetty ja jota me muut emme ymmärrä.

KOLESTEROLI JA SYDÄNSAIRAUDET

Luin mielenkiinnolla Jussi Halleenin ja Leino Utriaisen tärkeän kirjoituksen, jota Suomen Lääkärilehti ei suostunut julkaisemaan. Saanen lisätä muutaman pienen kommentin.

Kirjoittajat viittaavat Autoklinikka-tutkimukseen. Siinä suomalaisten miesten optimaalinen veren kolesterolipitoisuus osoittautui olevan 5 – 7 mmol/l ja naisten vastaavasti 6 – 8 mmol/l. Nykysuositushan on kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta <5 mmol/l, minkä Kahri ja Syvänne vahvistavat yhä edelleen väestötavoitteeksi. Millä perusteella?

Timo Strandberg ym (1) osoittivat helsinkiläisiä vanhuksia koskevassa tutkimuksessa, että suuri veren kolesterolipitoisuus osoittautui olevan selkeässä yhteydessä hyvään terveydentilaan. KELAn ja Turun yliopiston suorittama tutkimus (2) kohdistui yli 65-vuotiaisiin henkilöihin, joita seurattiin 11 vuotta. Kuolleisuus oli suurinta ryhmässä, jonka veren kolesterolipitoisuus oli <5 mmol/l. Kuolleisuus oli vähäisintä ryhmässä, jonka kolesteroliarvo oli >8.1 mmol/l.

Molemmat tutkimukset päätyvät toteamaan, ettei veren suuri kolesterolipitoisuus ennusta sydän- ja verisuonitauteja ja että eläkeiän ylittäneiden kolesteroliseurannasta tulee luopua. Näiden suositusten jälkeen statiinilääkitys on kuitenkin lisääntynyt noin 20 %:n vuosivauhdilla, erityisesti vanhemmassa ikäpolvessa. Nyt noin 40 % tästä ikäryhmästä on statiinilääkityksessä. Miten tämä voidaan perustella?

Halleen ja Utriainen toteavat, etteivät sydänsairastuneiden veren kolesterolipitoisuudet poikkea terveiden henkilöiden arvoista. Kuten he toteavat, tämä seikka on osoitettu useissa tutkimuksissa. Myös suomainen aineisto osoittaa tämän tosiseikan (3-5) kuten myös maineikas Framingham-tutkimus (6).

Monet arvovaltaiset lääkärikunnan edustajat toteavat yksityiskeskusteluissa, että kolesterolilääkitys on lähtenyt ”lapasesta”. Toistan jo useasti tekemäni ehdotuksen: uusi dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus tulee antaa viranomaisvastuulla. Nythän suosituksen ovat laatineet tieteellisten seurojen nimeämät yksityishenkilöt, jotka eivät voi kantaa vastuuta tekemistään virheistä.

Yhdyn kokemuksesta Halleenin ja Utriaisen toteamukseen, että suomalaiset lääkärilehdet ovat viime aikoina sulkeneet sivunsa kriittisiltä puheenvuoroilta.

Viitteet1. Strandberg T, Valvanne J, Erkinjuntti T ym. Suomen Lääkärilehti 1991;46:125660-6 2. Kansaneläkelaitos. Tätä tutkimme. Joulukuu 1997.3. Airaksinen J, Linnaluoto M, Ikäheimo M ym. Suomen Lääkärilehti 1994;49:290-6.4. Immonen-Räihä P. Väitöskirja. Turun yliopisto. 1992.5. Lehto S, Palomäki P, Miettinen H ym. Duodecim 1992;108:33-9.6. Castelli WP. Atherosclerosis 1996;124:Suppl:S 1-59.

KARI SALMINENProfessori

Edellinen Seuraava