Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2017 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 21.08.2013

KAIKKI TUTKIMUKSET RUUAN LISÄAINEIDEN TURVALLISUUDESTA ON MANIPULOITU

Julkisuudessa on käyty pitkään keskustelua siitä, ovatko ruuan lisäaineet haitallisia vaiko eivät. Asetelma tässäkin keskustelussa on, että lisäaineista oireita saaneita pidetään höyninä. Viranomaiset, akatemiaprofessorit, professorit ja dosentit ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että lisäaineista ei ole haittaa ja että lisäaineet jopa kuuluvat moderniin elämään.

Niin puhuvat jälleen virkansa ja arvonimensä taakse linnoittuneet niin sanotut asiantuntijat. Käytän tarkoituksellisesti termiä "niin sanotut", sillä jos lukee heidän mielipiteitään mediassa, ne eivät perustu mihinkään tosiasiaan, vaan ovat lausujansa mutua, mikä on taas Suomelle tyypillistä. Tässä maassa mielipidevalta perustuu lausujan yhteiskunnalliseen asemaan eikä reaalisiin faktoihin. Kun lukee Iltalehden, Radionovan, Suomen Kuvalehden sekä kaikentietävän Hesarin juttuja, tulee mieleen lähinnä kanalauma, joka kaakattaa tyhjää rahoittajiensa puolesta. Voi vain kysyä, mihin tutkimukselliseen tietoon heidän väitteensä perustuvat ?

Maailma on muuttumassa. Enää eivät suuretkaan lääketieteelliset julkaisut voi myydä lääkkeitä entiseen tapaan, vaan on alettava kertoa, mitä maailmassa todellisuudessa tapahtuu. Suurillekin tiedelehdille on käymässä kuten Hesarille: myynti laskee ja lukijat häipyvät. Mielenkiintoisimmat tutkimukset julkaistaankin nykyisin netissä open acces -sivuilla, sillä vakavasti työhönsä suhtautuvat tutkijat ovat kyllästyneet sensuuriin.

Varsinaisen pommin julkaisi JAMA Internal Medicine nyt elokuussa. Valtaosan niistä 10 000 sallitusta ruuan lisäaineesta on tutkinut ainoastaan teollisuus itse tai sen rahoittamat tutkimusryhmät. Suurinta osaa tästä valtavasta materiaalista ei ole annettu viranomaisten selvitettäväksi. Tämä tarkoittaa, että valtaväestö on ollut massiivisena elintarviketeollisuuden koe-eläinjoukkona näiden aineiden suhteen.

Voi vain todeta, että meitä on raskaasti huijattu, ja siinä ovat suomalaiset asiantuntijat olleet auliisti mukana. Olen omassa kliinisessä työssäni nähnyt, kuinka paljon hallaa eri lisäaineet aiheuttavat ja kuinka kaikki muuttuu paremmaksi lisäaineiden jäätyä pois. Se on kliinistä todellisuutta, joka valitettavasti ei ylety professoritasolle. Oma neuvoni on: välttäkää kaikkea, missä on lisäaineita, etenkin niitä, joiden nimeä on vaikea lausua tai sana muuten tuntuu oudolta. Suola on ok, mutta ei kaikki suola. Käyttäkää käsittelemätöntä merisuolaa. Nyt on myös Himalajan suolaa, joka on ilmeisesti ok. Viralliset puheet suolasta eivät pidä paikkaansa. On aivan eri asia käyttää teollisesti valmistettua suolaa tai luonnon suolaa. Tämänkin eron voi todeta potilastyössä. Myös älykkäät aikaansa seuraavat ruuan tuottajat ovat älynneet tämän asian. On valmistuotteita, joissa erikseen mainitaan, että suola on merisuolaa.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Pajuniemi on lanseerannut markkinoille luomukanan. Rehu tulee Tanskasta ja on luomua, eikä sisällä GMO:ta. Pajuniemen kanasta saa todella herkullisen kanakeiton, joka on todellista terveysruokaa ja estää mm. flunssaa, parantaa niveliä ja auttaa monessa muussakin vaivassa. Vanha juutalainen lääke. Äänestäkäämme siis jaloillamme. Sekös sieppaa noita, jotka yrittävät kyykyttää meitä.


Blogin aihesanat:
akatemiaprofessori, arvonimi, asiantuntija, dosentti, flunssa, GMO, Hesari, Himalajan suola, Iltalehti, JAMA International Medicine, kanakeitto, koe-eläin, kyykyttäminen, luomukana, lääkkeet, manipulointi lisäaineet, media, merisuola, mielipide, mutu, nivel, oireet, Pajuniemi, professori, rahoittaja, rahoitus, rehu, sensuuri, suola, Suomen Kuvalehti, tiede, tutkija, tutkimus, valta, viranomainen, virka

Edellinen Seuraava