Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2017 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 29.04.2012

LÄÄKÄRILEHTI, LÄÄKETEOLLISUUDEN SENSUURIELIN

Siitä lähtien, kun Hannu Ollikaisesta tuli Lääkärilehden päätoimittaja, on lehden taso romahtanut ja lehti on rappiotilassa.

Ollikainen ei ole edes lääkäri, vaan kauppatieteen maisteri, joka ymmärtää kyllä bisneksen, mutta ei mitään kliinisestä lääkärintyöstä ja potilaan todellisuudesta. Tällainen tyyppi siis määrää, mitä julkaistaan ja mitä ei, joten tyhmimmällekin on selvää kenen asialla tämä tiedon manipuloija on.

Ennen lehdessä käytiin hyvinkin virkeää keskustelua kaikesta ja lehti antoi tilaa mitä erilaisimmille näkökannoille. Ollikaisen jälkeen tilanne muuttui radikaalisti. Lehti edustaa sitä yhtä ainoaa totuutta, jonka lähteet tulevat sylttytehtaalta. Lääketehtaat edustavat Jumalaa, eikä niitä saa pilkata. Hiemankin tätä jumalallista liittoa häiritsevät mielipiteet sensuroidaan ja nuoret lääkärit aivopestään uskomaan, että on olemassa vain yksi totuus. Lehdessä on jopa tieteellinen neuvottelukunta, jonka jäsenet eivät edes häpeä nykyistä tilannetta tai sitten he ovat valitun linjan kannattajia ja hykertelevät tyytyväisyydestä. Lääkärikunnan yläkasti puhuu tieteellisyydestä ja tieteellisesti tutkitusta lääketieteestä (Evidence Based Medicine, EBM) kun se todellisuudessa on SEBM ( Selective Evidence Based Medicine). Kun minua sensuroitiin, niin valitin aiheesta Lääkäriliiton puheenjohtajalle Heikki Pälveelle. Hän kertoi olevansa voimaton asian suhteen. Näin lääkäreitä vedätetään nykypäivänä. Pälve olisi myös erotettava.

Katson velvollisuudekseni julkaista näitä sensuroituja kirjoituksia sivuillani. Statiineja kritisoivan artikkelin kirjoittajina on Leino Utriainen ja Jussi Halleen. Utriainen on eläkkeellä oleva maailmana suurimman paperikoneyrityksen johtaja ja Halleen dosentti. Utriaista aihe on kiinnostanut siksi, että hän oli menehtyä statiinien sivuvaikutuksiin, joita virallinen puoli ei halunnut tunnustaa todeksi. Hän on tehnyt maallikkona loistavantasoista tutkimustyötä, joka saa häpeään koko alan professoriklaanin. Jos tämä ei herätä lääkäreitä vaatimaan Ollikaisen eroa, niin meillä ei ole enää mitään toivoa siltä suunnalta.

OIKEA TOTUUS KOLESTEROLISTA?

Jussi Halleen, Leino Utriainen

Statiinien käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti 1990-luvun alusta, ja Kela-korvauksia saaneita käyttäjiä oli vuonna 2010 jo lähes 700.000 (kuva 1, huom! Luvuista puuttuvat laitoshoidossa olevat vanhukset, joiden lääkitys hankitaan tukkuhinnoin, ja joita Kela ei korvaa). Suomessa on kerätty sydänsairauksista valtavasti tietoa THL:n ja Tilastokeskuksen rekistereihin, statiiniaikakaudeltakin jo yli 6 miljoonan potilaskäyttövuoden osalta. Kun myös pallolaajennusten ja ohitusleikkausten määrä on lisääntynyt merkittävästi kyseisenä aikana, pitäisi tämän näkyä merkittävänä sepelvaltimokuolemien vähenemisenä virallisissa rekisteritilastoissa.

Tilastot osoittavat kuitenkin selkeästi, että statiiniaikakaudella työikäisten sepelvaltimokuolemien väheneminen on ollut marginaalista verrattuna edeltäviin vuosikymmeniin (kuva 2). Massiivisella statiinihoidolla ei siis ole saavutettu käytännössä minkäänlaista vähenemistä työikäisten sepelvaltimokuolemien määrään, päinvastoin. Lisääntyneet pallolaajennukset ja ohitusleikkaukset huomioiden näyttää siltä, että statiinien käytön lisääntyminen on saattanut jopa lisätä sepelvaltimokuolemia. Tämä vaikuttaa yllättävältä, mutta onko se sitä oikeasti?

Framinghamin tutkimus osoitti jo 25 vuotta sitten, että kolesterolin alenemisella on voimakas yhteys lisääntyneisiin sydäntautikuolemiin ja ennenaikaisen kuoleman riskiin (1). Vastaavanlaisia tuloksia on saatu useissa tutkimuksissa, ja alhainen kolesteroli todettiin Suomessakin terveydelle haitalliseksi jo 30 vuotta sitten julkaistussa autoklinikkatutkimuksessa (2). Useimmat angiografiset tutkimukset joissa on tutkittu kolesteroliarvojen muutosten ja verisuonitukosten välistä yhteyttä taas osoittivat, että kolesterolin aleneminen ei joko vaikuta millään tavalla verisuonitukoksiin, tai jopa pahentaa niitä (esim. 3,4).

Laaja tutkimusnäyttö osoittaa yksiselitteisesti ja kiistatta, että korkea kolesteroli ei ole sydäntautien riskitekijä vanhuksilla. Yli 90% sydäntautikuolemista tapahtuu vanhuksille, ja ainakin 20 julkaistua tutkimusta osoittaa, että ne vanhukset joilla on korkea kolesteroli elävät pisimpään (esim. 5,6). Vastikään julkaistun laajan, 136.905 ihmistä käsittäneen meta-analyysin mukaan sydänkohtauksen saaneilla on kauttaaltaan alhaiset kolesterolipitoisuudet (7). Herääkin väistämättä kysymys, millä perusteella vanhusten, sydäntautipotilaiden tai ylipäätään kenenkään pitäisi alentaa kolesteroliaan lääkehoidolla?

Statiineista on kuitenkin vähäistä hyötyä, mutta ainoastaan sydäntautipotilaille. Koska korkea kolesteroli ei ole heilläkään sydäntautien riskitekijä, hyöty ei voine liittyä kolesterolin alentamiseen vaan lääkeryhmän muihin vaikutuksiin. Vastikään julkaistiin laaja meta-analyysi, jossa oli käyty läpi kaikki sellaiset tutkimukset, joissa ei ollut mukana sydäntautia sairastavia, ja joissa oli ilmoitettu vaikutus kokonaiskuolleisuuteen (8). Aineistossa oli mukana 65.229 henkilöä, joilla oli suuri riski sairastua sydäntauteihin. Tutkimus osoitti, että statiineista ei ole merkittävää hyötyä edes suuren sydäntautiriskin omaaville henkilöille, jos he eivät jo sairasta sydäntauteja. Statiinien käytölle muilla kuin sydäntautipotilailla ei siis näyttäisi olevan mitään perusteita.

Yleisradion MOT-ohjelma toi syksyllä 2010 esille dyslipidemioiden käypä hoito -suosituksia (9) laativien asiantuntijoiden voimakkaat henkilökohtaiset taloudelliset kytkökset lääketeollisuuteen. Suositukset perustuvat lääketeollisuuden rahoittamiin kliinisiin tutkimuksiin, jotka tähtäävät myyntilupien saamiseen ja lääkkeiden markkinointiin. Viime aikoina on saatu runsaasti näyttöä siitä, että näiden tutkimusten koeasetelmia ja tuloksia on manipuloitu, minkä seurauksena statiinit on saatu näyttämään tehokkaammilta ja turvallisemmilta kuin ne oikeasti ovat (10). Vaikutelmaa on pönkitetty tekemällä harhaanjohtavia johtopäätöksiä ja perusteettomia yleistyksiä tutkimusten tuloksista, viittaamalla virheellisesti aiempiin tutkimustuloksiin, ja sensuroimalla tutkimuksia, joissa on saatu lääkemyynnin edistämisen kannalta epäedullisia tuloksia. Nämä keinot näkyvät valitettavasti räikeällä tavalla myäs hoitosuosituksissa ja niiden laatijoiden julkisuuteen antamissa lausunnoissa.

Kirjallisuusviitteet: 1. Anderson KM, Castelli WP, Levy D. Cholesterol and mortality. 30 years of follow-up from the Framingham study. JAMA 1987;257:2176-80. 2. Aromaa A, Maatela JA. Search for optimum values: Prognostic evaluation of reference values. Reference values in laboratory medicine. John Wiley & Sons Ltd, 1981. 3. Shub C, Vlietstra RE, Smith HC, Fulton RE, Elveback LR. The unpredictable progression of symptomatic coronary artery disease. Mayo Clin Proc 1981;56:155-60. 4. Kramer JR, Kitazume H, Proudfit WL, Matsuda Y, Williams GW, Sones FM Jr. Progression and regression of coronary atherosclerosis: relation to risk factors. Am Heart J 1983;105:134-44. 5. Schatz IJ, Masaki K, Yano K, Chen R, Rodriguez BL, Curb JD. Cholesterol and all-cause mortality in elderly people from the Honolulu Heart Program: a cohort study. Lancet 2001;358:351-5. 6. Akerblom JL, Costa R, Luchsinger JA ym. Relation of plasma lipids to all-cause mortality in Caucasian, African-American and Hispanic elders. Age Ageing 2008;37:207-13. 7. Sachdeva A, Cannon CP, Deedwania PC ym. Lipid levels in patients hospitalized with coronary artery disease: an analysis of 136,905 hospitalizations in Get With The Guidelines. Am Heart J. 2009;157:111-7. 8. Ray KK, Seshasai SR, Erqou S ym. Statins and all-cause mortality in high-risk primary prevention: a meta-analysis of 11 randomized controlled trials involving 65,229 participants. Arch Intern Med 2010;170:1024-31. 9. Dyslipidemiat. Käypä hoito Ðsuosituksen päivitystiivistelmä. Duodecim 2009;125(9):1011-2. 10. De Lorgeril M. Disappointing recent cholesterol-lowering drug trials: is it not time for a full reappraisal of the cholesterol theory? World Rev Nutr Diet. 2009;100:80-9.

Edellinen Seuraava