Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2017 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 06.04.2009

MIKSI EN KÄYTÄ RYPSIÖLJYÄ

Kasvisrasvat kuten soija-, auringonkukka ja rypsiöljy ovat mainioita traktorin polttoaineita mutta ihmisravinnoksi kelpaamattomia rasvoja. Tieto vaatii tietysti hieman kemian ymmärtämistä, joten yritän selvittää asian mahdollisimman selkeästi.

Omega-3- kuten omega-6-rasvat ovat tärkeitä elimistön säätelyjärjestelmien ainesosia. Eikosanoidit ovat hormonein kaltaisia aineita, jotka ovat hyvin tärkeitä säätelytekijöitä solujen välisessä kommunikaatiossa. Eikosanoidit säätelevät muun muassa tulehdusta, veren hyytymistä ja hyvin monia muita elimistön toiminnan kannalta tärkeitä toimintoja. Omegarasvat ovat eikosanoidien esiasteita.

Kun puhutaan hyvistä ja huonoista rasvoista, todellinen pahis on arakidonihappo (AA). Elimistö valmistaa itse arakinodihappoa linolihaposta, jotka molemmat ovat omega-6-rasvoja. Elimistö tarvitsee näitä rasvoja, mutta liika on haitallista.

Linolihappo muuttuu delta-6-desaturaasientsyymin avulla gammalinoli-hapoksi (GLA)), joka sitten muuttuu dihomogammalinoleenihapoksi (DGLA), joka on kaikkien, niin hyvien kuin pahojen, eikosanoidien lähde. Hyviä eikosanoideja syntyy itsestään DGLA:sta, kun taas delta-5-desaturaasientsyymi muuttaa DGLA:n arakidonihapoksi, joka vuorostaan on kaikkien "pahojen" eikosanoidien kantaäiti.

Rypsiöljy sisältää sekä linolihappoa (omega-6), että alfalinoleenihappoa (omega-3 esiaste). Nyt alan teollisuus mainostaa, että nämä rasvat olisivat terveyden lähde.

www.rypsioljy.fi

Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa. Rypsiöljyn omegarasvat ovat lyhyempiketjuisia (C18) mitä elimistömme voi käyttää hyväkseen (C20 -22). Teoriassa alfalinoleenihappo voi muuttua pitempiketjuiseksi omega-3-rasvaksi (DHA, EPA) mutta käytännössä niin ei käy, vaan aine jää elimistöön ja helposti hapettuvana rasvana muuttuu haitalliseksi yhdisteeksi.

Jos jatketaan vielä biokemian puolella. Arakidonihappo on erittäin välttämätön rasva, mutta erittäin myrkyllinen, jos sitä on liikaa. Siksi arakidonihapon pitoisuuden säätely on olennaisen tärkeää elimistölle. Arakidonihappo tappaa koe-eläimet suonensisäisesti ruiskutettuna, kun taas muilla rasvoilla ja kolesterolilla ei ole mitään vastaavaa vaikutusta.

Elimistö säätelee arakidonihapon pitoisuutta siirtämällä ylimäärän rasvasoluihin. Siten liika arakidonihappo stimuloi samalla rasvasolujen syntyä ja on siten yksi lihavuuden syitä. Mutta toisaalta ylimääräinen rasva suojelee elimistöä arakidonihapon haitoilta. Tulee mieleen tässä yhteydessä, kuinka terveellisiä ovat nykyisin suositut rasvaimut. Niin katoaa elimistön ainoa mahdollisuus säädellä arakidonihappon pitoisuuksia.

Transrasvat ja alfalinoleenihappo ehkäisevät delta-6-desaturaasientsyymiä, jolloin linoleenihappo ei muutu GLA:ksi ja koko synteesiketju pysähtyy. Tässä kohtaa väitteet rypsiöljyn terveellisyydestä muuttuvat vähintäänkin kyseenalaisiksi. Rypsiöljy estää siten elimistön luonnollisen eikosanoidisynteesin. Se on tässä suhteessa yhtä haitallinen kuin transrasva.

Delta-5-desaturaasiaentsyymiä ehkäisevät vuorostaan EPA ja glukagoni- hormoni, joka on insuliinin vastavaikuttaja. Siten nämä aineet vähentävät arakidonihapon määrää elimistössä ja sitä kautta myös muun muassa tulehdusta. Insuliini vuorostaan stimuloi tätä entsyymiä eli lisää arakidonirasvan määrää ja samalla taipumusta tulehduksiin ja veritulppiin. Onkin mielenkiintoista, että esimerkiksi monen muun teollisuuden tukeman järjestön ohella Suomen diabetesyhdistys suosittelee vapaata insuliinin käyttöä ja rypsiöljyä.

Toivottavasti edellä mainittu valottaa käsitystäni rypsiöljyn haitoista. Rypsiöljy on haitallista sen sisältämän suuren alfalinolihapon pitoisuuden takia, joka estää eikosanoidien luonnollisen synteesin. Paljon parempi vaihtoehto on oliiviöljy, joka sisältää pääasiassa yksityydytettyä oleiinihappoa, jota ihmisen rasvasta on 45 % sekä linolihappoa, mutta erittäin vähän alfalinolihappoa.

Oheisena sivusto joka käsittelee Kanadan vastaavaa ihmeöljyä, jota kutsutaan Canola-öljyksi. Se on tehty rapsista, rypsin sukulaisöljystä. Molemmat öljyt sisältävät erukkarasvaa, joka on todellinen sydän- myrkky, ja sitten täysin oma kappaleensa tätä öljytarinaa. Valmistajat tosin väittävät, ettei erukkaa enää löydy nykyisistä öljyistä, mutta en usko koko juttuun

healthforcecenter.com

Liha on ihmisen arkidonihapon pääasiallinen ravintolähde. Lihan arakidonihapon pitoisuus määräytyy, kuinka eläintä on ravittu. Nykyiset rehut (kasvirasvat, soija jne) lisäävät olennaisesti arakidonihapon pitoisuuksia lihassa. Kun puhutaan punaisen lihan haitoista, niin kysymys on keinoruokittujen eläinten lihasta. Eläimen luonnollinen ruokinta tuottaa eläimen rasvaan paljon pitkäketjuisia (C-20) omegarasvoja, jotka ovat ihmisravinnon todellinen omegalähde Tietysti liha tulee tuottaa luonnollisella tavalla.

Oheisena erinomaiset linkit, joista selviää kuinka paljon omega-6-rasvaa on öljyissä ja eri lihoissa (USA)

omega-6-omega-3-balance.omegaoptimize.com

omega-6-omega-3-balance.omegaoptimize.com


Blogin aihesanat:
alfalinoleenihappo, arakidonihappo, auringonkukkaöljy, Canola-öljy, diabetes, eikosanoidi, hormoni, insuliini, liha, linolihappo, myrkky, omega-3, omega-6, rasva, rehu, rypsiöljy, soijaöljy, solu, tulehdus, verenhyytyminen, veritulppa

Edellinen Seuraava