Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2017 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 23.11.2014

NÄIN MEITÄ HÄMÄTÄÄN

Eteläafrikkalainen Tim Noakes on maailmakuulu lääkäri ja urheiluprofessori, jonka erikoisalana on juoksu. Hänen kirjansa The Lore of Running on ollut kaikkien juoksijoiden raamattu. Noakes on ollut hiilihydraattitankkauksen kannattaja. Noakes on itsekin harrastanut maratoneja ja elänyt kuten on opettanut. Tim Noakes on pitkä ja laiha kaveri. Luulisi hänen olevan terveyden perikuva. Kaikesta huolimatta hän sairastui tyypin 2 diabetekseen.

Meille toitotetaan jatkuvasti, että tyypin 2 diabetes johtuu ylipainosta, länsimaisesta laiskasta elämäntyylistä ja eläinrasvoista. Vaikka Noakes on elänyt kuten diabetesyhdistykset saarnaavat ja ylikin, niin hän sai tyypin 2 diabeteksen. Tietysti Noakes järkyttyi, mutta sitten hän tiedemiehenä perehtyi asiaan ja aloitti vähähiilihydraattisen ruokavalion. Hän toipui ruokavalion ansiosta, verensokeri normalisoitui ja hän pääsi lääkkeitä. Noakes heräsi virallisen hypen luomasta unesta, aktivoitui ja halusi levittää ilosanomaa muillekin. Hän on kirjoittanut aiheesta ja esiintynyt paljon julkisuudesta. Olisi luullut, että Noakesin tapaisen ihmisen kokemus herättäisi koko systeemin. Kävi toisin. Hänen päälleen on rapattu sontaa roppakaupalla. Tilanne on tuttu minullekin, joten en ole hämmästynyt hänen kokemastaan lyttäyksestä. Lääketeollisuuden mafia pitää huolen, ettei sen miljardien liiketoimintaa häiritä.

Haluan jakaa tässä yhteydessä Noakesin pitämän esitelmän aiheesta "When group thinking is unethical". Loistava puhe, mutta ei valitettavasti päde Suomessa, missä ryhmäajattelu ja p:n nuoleminen on eettistä ja poliittisesti hyväksyttyä, ja omilla aivoilla ajattelu koetaan veneen keikuttamiseksi. Maan teema on verkostoituminen, joka on synonyymi sanalle ryhmäajattelu.

Ei ole siksi ihme, mistä syystä Suomi on vajonnut lamaan. Siitä ei ole nousua, ellei radikaalia muutosta tapahdu. Pekka Puskan virkaan valitsemisen jälkeen maan terveydenhoidon taso on laskenut vauhdilla kuin tukki uittorännissä. Kliinikot olivat kauhuissaan, kun Puskasta tuli THL:n pääjohtaja. Kun hän sitten vihdoin lähti kulumalla virastaan, valittiin tilalle mies suoraan rokoteteollisuuden piiristä ohittamalla monta pätevämpää kollegaa. Kun valitin asiasta vanhalle proffalle, vastasi hän, että kuka tahansa on parempi kuin Puska, jonka aikana kansainväliset konsulttitoimistot ovat sekoittaneet pakan totaalisesti. Kustannusten ja tehon välinen ero on karannut käsistä. Perusterveydenhoito on romuttumassa ja toimii vain lääketeollisuuden jakelupisteenä. Osaavat kollegat siirtyvät yksityissektorille.

Noakes todistaa omalta osaltaan, että kaikki se, mistä Diabetesliitto ja THL kertovat diabeteksesta, on täydellistä roskaa. Sen tarkoituksena on vain ohjata ihmiset lääketeollisuuden huomaan. Ehkä Matti Uusituvan käsitys diabeetikon ruokavaliosta kertoo, kuinka härskiä manipulaatiota lääketehtaiden etuja ajavat harrastavat. Uusituvan mukaan sokeria saa syödä, mutta jättää sanomatta, että se tarkoittaa enemmän lääkkeittä ja ettei sokeritasapainoa hevin löydy, jos syö paljon hiilihydraatteja ja etenkin sokeria. Todella edesvastuutonta eläkeläisukolta, mutta sanomiset selittyvät sillä, että Uusitupa oli sokeritehdas Daniscon palveluksessa vuosikausia. Sokerin suositteleminen diabeetikoille on samaa kuin kehottaisi paprikalle allergista syömään terveellistä paprikaa, kunhan vain ottaa riittävästi kortisonia. Mutta tarkoitushan onkin vain se, että bisnes sujuu. Uusituvan ohjeet syventävät lääkekierrettä.

Ylen Matti Virtanen kirjoittaa artikkelissaan "Tasapuolisuusharhan vallassa" että "viime aikoina on esiintynyt huolestuttavassa määrin juttuja, joissa tiedemiesten rinnalle on päästetty julkisuuteen kaikenlaisia valeasiantuntijoita. Näin väitetään, etenkin terveysjuttujen yhteydessä."

En oikein ymmärrä, mihin Virtanen tähtää, kun kertoo, että tasapuolisuuden nimessä juttuihin otetaan Matti Uusituvan lisäksi joku kaivonkatsoja. En ole sellaista ohjelmaa koskaan nähnyt, mutta ilmeisesti on tarkoitus sulkea kaikki kritiikki maassa vallitsevaa konsensusta kohtaan. Miten kenenkään mieleen on juolahtanut yhdistää kaksi aivan eri asiaa samaan ohjelmaa. Jos toinen puhuu aidasta ja toinen seipäistä, niin toimittajalla on päreitä kainalossa.

Miksi Yle ei sen sijaan kysy, miksi Norjassa kolesterolin suositeltu yläraja on 6.9, kun se meillä on 5. Onko naapurimaassa erilainen painovoimalaki vai mistä moinen? Virtanen ei myöskään kerro, miten hän määrittelee asiantuntijan, ja kuka taas ei ole asiantuntija. Hän ei myöskään kaivele "asiantuntijoiden" sidonnaisuuksia. Ääriesimerkkien niputtaminen yhteen on hämäystä, millä peitetään todelliset ongelmat. Toisaalta ns valeasiantuntijan laittaminen samaan ohjelmaan esimerkiksi Puskan tai Fogelholmin kanssa saa nämä herrat vaikuttaman jopa neroilta. Virtasen kannattaisi lukea tanskalaisprofessori Peter Gøtzschen kirja, jossa tämä kertoo, kuinka vääristeltyä koko lääketutkimus on, ja etteivät lääketeollisuuden toimintatavat poikkea siitä, mitä mafia harrastaa.

Yle on ollut osaltaan luomassa nykyistä terveyshypeä: aina samat naamat vakuuttamassa, että kaikki on hallinnassa. Jos sitten maailmalta kuuluu jotain toista, niin taas on samat naamat vakuuttamassa, että meillähän nämä asiat hallitaan ja muista ei väliä. Hyvänä esimerkkinä Ylen piilovaikuttamisesta on maalaislääkäri Kiminkinen, Pekka Puskan alter ego ja täysin fiktiivinen hahmo. Kiminikinen on suomalaisen terveydenhoitoideologian stahanovilainen vastine. Se, mitä olen saarijärveläisiltä kuullut, arkitodellisuus on aivan jotain muuta mitä Ylen kansanvalistus esittää. Sillä tavoin kuin ohjelman Kiminkinen esittää roolissaan, ei ketään hoideta. Se on samanlaista pelleilyä kuin klovnikilpailussa ja loukkaus potilaiden kärsimyksiä kohtaan.

Ehkä Helsingin Sanomien haastattelu paljastaa jotain Kiminkisen ajattelusta. Hän lyttää kliinisen todellisuuden mitätöimällä yksittäistapaukset. Tämä ei ole Kiminkisen ajattelun tuote, vaan suora lainaus Fogelholmilta, joka epätoivon vimmalla puolustaa seurantatutkimuksia, joiden tieteellinen taso on nollan luokkaa. Ne eivät kerta kaikkiaan edes täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerien reunaehtoja.

Kertoo Kiminkisen kliinisen osaamisen tasosta, kun hän ei tiedä, että yksittäiset tapaukset kliinisessä työssä ovat kaikkein tärkeimpiä lääketieteen ja lääketieteellisten hoitojen kehityksen kannalta. Yksikin poikkeava tapahtuma on äärimmäisen tärkeä muutoksen kannalta. Poikkeavat tapaukset ovat kehityksen perusvoima. Nyt tätä perinteistä, todellisiin tapahtumiin perustuvaa kehitystä ei haluta, vaan suunnan määrää lääketeollisuus ja sen perässähiihtäjät. Näiden piirien tarkoituksena on vain ylläpitää pysähtyneisyyttä ja estää kehitys, joka voi uhata lääkekauppaa. On ilmeisen selvää, että elinolosuhteiden parantuessa väestön terveydentilakin paranee, ja lääkkeiden tarve vähenee. Siksi on keksittävä uusia sairauksia, joiden markkinointi on ylittänyt surkuhupaisuuden rajat. Uusi kolesterolilääkesuositus ei puhu enää kolesterolista vaan riskitekijöistä. Tässä mallissa ikä on suurin riskitekijä, mikä tarkoittaa, että jokainen yli 50-vuotias joutuu syömään kolesterolilääkkeitä. Ikääntymisestä on siis tehty sairaus!

Jos kolme potilasta saa apua jostakin tavanomaisesta poikkeavasta hoidosta, ylittää se lääketieteellisten lehtien julkaisukynnyksen. Kaksikymmentä potilasta samasta aiheesta on voima, joka voi muuttaa ja on muuttanut hoitokäytäntöjä. Minulla on kokemusta yli kahdesta tuhannesta tyypin 2 diabetespotilaasta, jotka ovat saaneet ruokavaliolla sokerinsa tasapainoon ja päässeet lääkkeistä. Tällä tiedolla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä tässä maassa, sillä se romuttaisi koko tiukasti kudotun verkoston, jonka ainoana tehtävänä on lisätä lääkkeiden myyntiä. Potilaan todellisuudella siinä ei ole mitään sijaa.

Palasin juuri Saksasta, maasta, jossa on lähes viisi kertaa vähemmän Alzheimerin tautia kuin Suomessa. Ero johtuu siitä, ettei Saksassa noudateta puskalaista ideologiaa. Statiineja määrätään hyvin harkiten, eikä niin kuten meillä, että pian jokainen yli 50-vuotias on lääkityksellä. Statiinit aiheuttavat dementiaa huomattavasti enemmän kuin mitä THL selittää. Olen vakuuttunut siitä, että nämä suositellut "terveelliset" rasvat yhdessä statiinien kanssa ovat tämän Alzheimer-epidemian keskeisin syy. Oman lisänsä tekee sokeri ja liika hiilihydraatti.

Saksan lääketiede on huippuluokkaa, samoin osaaminen. Hampurissa hotelleissa tapaa paljon rikkaita arabeja ja venäläisiä odottelemassa hoitoja. Nuo potilaat eivät tule Suomeen, sillä Saksassa tehdään jotain muuta kuin annetaan statiiniresepti käteen ja ulos. Siellä on myös perusterveydenhoidon kustannukset saatu kuriin, sillä lääkärit ovat hyvin tietoisia työnsä kokonaisvaikutuksista sen sijaan että toimisivat hoitosuositusautomaatteina. Saksalaiset hoitavat itse oman terveydenhoitonsa eivätkä käytä amerikkalaisia konsulttitoimistoja. Saksassa DIN-normisto ja laatu-käsitys istuu syvällä jokaisen mielessä.

Suomessa terveydenhoidossa ei ole mitään laadun valvontaa, ei raportoida hoidoista, ei haitoista eikä hyödyistä. Kaikki toimii kuin erehtymättömän jumalallisen voiman ohjaamana, joka on aina oikeassa ja kaikkialla läsnä. Edelleenkin tässä "huipputeknologian" maassa terveydenhoidon tietohallintajärjestelmät vastaavat Burkina Fason tasoa. Tässä kohtaa voisikin kysyä, moniko olisi niin hullu, että ostaisi auton, jonka valmistusprosessia ja laatua ei kukaan valvo. Jos tuotantoprosessin tietojärjestelmät olisivat Suomen terveydenhoidon tasoa, niin auton alla voisi olla eripariset renkaat, ovet vähän sinne päin ja tuulilasi olisi numeroa liian pieni, mutta tulisihan ainakin tuuletus hoidettua.

Keskustelin taannoin kollegan kanssa, joka on hyvin perehtynyt Suomen terveydenhoidon ongelmiin. Hänen laskemiensa mukaan laadun kehittäminen ja osaamisen tason nosto säästäisi 6 miljardia. Kun tähän lukuun lisätään terveydenhoidon järkevä rationalisointi ja keskitetty ja yhtenäistetty tietojärjestelmä, niin helposti saataisiin budjettivajeen 10 miljardin aukko paikattua. Pekka Puska perässähiihtäjineen on tullut järjettömän kalliiksi tälle maalle, ja kun siihen lisätään tämä vetelien politiikkojen armeija, niin toivoa ei ole. Sote-uudistus ei ole mikään uudistus, vaan samalle kaaokselle annetaan eri nimi. Vaikka olen yrittänyt hakea tietoa, niin edelleenkään en ole ymmärtänyt, mitä Sote pitää sisällään. Ehkä se on vain uusi mantra, jolla mennään vaaleihin: että mehän saatiin Sote aikaan. Mehiläisen fuusio toisen suuren alan yrityksen kanssa ennakoi, että jossakin on sovittu, että kansainväliset sijoitusyhtiöt tulevat saamaan terveydenhoidosta ison osan. Vanhustenhoito on jo nyt huimaa vauhtia ajautumassa näiden yritysten hallintaan. Muutos on samalla romahduttanut hoidon tason.

Matti Uusitupa on huolestunut, ettei kukaan lääkäri enää osallistu ravintokeskusteluun leimautumisen pelosta. Kyllä keskustelijoita löytyy. Professori Heikki Karppanen tuo mielipiteensä julki, mutta se taas ei ole Uusituvan mieleen. Karppanen puhuu samasta, minkä norjalaisetkin havaitsivat tässä taannoin. Näitä toisen mielipiteen omaavia on valtaosa kokeneista kliinikoista, mutta he eivät halua sanoa mitään, etteivät leimaudu ja joudu uusitupalaisten kiusaamiksi.

Olen seurannut vuosia tätä ravinnon ja terveyden ympärillä käytyä möykkäämistä. Keskustelustahan ei voi puhua. Tämä kaikki muistuttaa sairaan perheen toimintatapaa, missä yksi narsisti hallitsee pelolla koko perhettä ja vain hänen mielipiteillään on merkitystä. Muut ovat hiljaa ja häpeävät itseään, kun tämä suuruus loistaa kaikkien yläpuolella. Kaikki alkoi Kekkosesta. Nyt näitä pikkukekkosia on tässä maassa joka alalla.

Hesari otti yhteyttä ajatuksena, että pitäisi tehdä syväanalyysi, mikä on oikeaa tiedettä. Hesari muutti koko jutun Fogelholmin yksinpuheluksi, poisti oleellisia asioita ja lupaukset asiallisesta käsittelystä sivuutettiin tylysti. Tapaan kuului myös se, etten saanut lukea artikkelia ennen julkaisemista. Mutta, jos jaksaa kahlata läpi Fogelholmin höpinät ja vaikka hän selittää maat ja taivaat, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että tiede tutkii todellisuutta ja käyttää menetelmiä, jotka ovat täsmällisiä. Tiedettä ei ole, että tutkitaan epämääräisyyksiä menetelmillä, jotka ovat kyseenalaisia. On olemassa aito tiede ja sitten ravintotutkimus, joka liitelee omissa sfääreissä irrallaan todellisuudesta.

Ravintoasioissa parempaa tiedettä on satunnaistettu vertailututkimus. Tämäntapaisia tutkimuksia on tehty vain kolme kappaletta. Kaikki ne osoittivat, että Fogelholmin kannattama ruokavaliosuositus on täysin tehoton. Tunnetuin näistä tutkimuksista on suuri naistutkimus, jossa todettiin, ettei vähärasvaisella ruokavaliolla ei ole vaikutusta syöpään eikä sydäntauteihin. Toinen tutkimus on nimeltään MRFIT(Multiple Risk Factor Intervention Trial). Tutkimus kohdistettiin korkean sydäntautiriskin omaaviin miehiin. Miehiä kehotettiin lopettamaan tupakointi, vähentämään tyydytettyjä rasvoja ja kolesterolia sekä lisäämään kasvirasvoja. Toimenpiteillä ei ollut mitään vaikutuksia estettäessä sydänkohtauksia. Kolmas tutkimus koski diabeetikkoja. Tämäkin tutkimus osoitti, ettei vähärasvaisuus estänyt sydänkuolemia. Painonpudotuksellakaan ei ollut vaikutusta kuolleisuuteen.

Voi siten ihmetellä Fogelholmin käsityksiä tieteestä ja minkälaisia tuloksia hän on itse saanut ja millä menetelmällä. Mistä ihmeen tietolähteestä hän ammentaa kaikki nuo väitteensä, joista on tullut Helsingin Sanomien tiedesivujen perustotuuksia? Kyse on joko suoranaisesta valehtelusta tai sitten tieto tulee jostakin ylhäältä, sillä ne harvat todelliset oikean kaavan mukaan tehdyt tutkimukset osoittavat selvästi, että kaikki mitä Fogelholm esittää, on väärin.

Fogelholmin tutkimukset ovat seurantatutkimuksia, missä ihmisiä seurataan ja annetaan heidän vapaasti raportoida syömisiään. Jo pelkästään tässä piilee suuri virheen mahdollisuus. On todettu, että ihmiset raportoivat täysin mielivaltaisesti syömisiään, millä ei tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Muuttujia ja virhelähteitä on paljon. Jo pelkästään tämän takia ei näitä tutkimuksia pitäisi tehdä. Kun seurataan näitä ihmisiä vuosia, niin virhe vain kasvaa. Lopputulos onkin sitten tutkijoiden tulkinnan varassa. Usein vielä poistetaan epäsopivat tapaukset ryhmästä ilman kunnollisia selvityksiä. Siten tutkimuksen tekijöille jää laaja tila manipuloida tulosta haluttuun suuntaan. Metatutkimus on sitten tutkimus, jossa arvioidaan useampaa tämän tyyppistä tutkimusta. Mitä tutkimuksia tähän ryhmään otetaan, riippuu taas tutkijoista ja tässä on taas kyse valinnasta, joka taas tuo sopivan tuloksen. Epämääräisistä tutkimuksista koostuva metatutkimus on yhtä hajanainen rakennelma kuin harakan pesä.

Haastattelin taannoin Peter Gøtzscheä uuteen TV-ohjelmaan. Keskustelimme lääkkeistä. Haastattelun jälkeen kysyin hänen mielipidettään myös tämän maan ravintotutkimuksesta, josta taistelupari Fogelholm ja Schwab saavat jatkuvasti tilaa mediassa kuten nyt tässä Hesarin jutussa. Sanottakoon vielä kerran, että professorin viran lisäksi Gøtzsche toimii Pohjoismaiden Chochrane-yhteisön johtajana. Tuo laaja tutkijoista muodostuva yhteisö analysoi tutkimusten tasoa ja laatua. Tämä kasvava joukko tutkijoita on kyllästynyt tähän manipuloidun todellisuuden maailmaan ja pyrkii etsimään totuuden jyvät "tuhansien" tutkimusten lantakasasta. Hänen kommenttinsa oli, että ravintotutkimus on pahimman laatuista markkinointia eikä aitoa tiedettä. Lainasin hänen näkemystään tuohon Hesarin juttuun, mutta ilmeisesti lehti tarvitsee muuta totuutta ja professoria, joka tukee lehden markkinointina, mistä oheisena lehden netissä esiintyvä jutun otsikointi kertoo.

Olen lopen kyllästynyt tähän kaikenkattavaan typeryyteen. Olemmekin vaimoni kanssa muuttamassa loppukeväästä pysyvästi Hampuriin, kunhan uusi koti valmistuu. Hampuri on tämän hetken ehdottomasti dynaamisin paikka koko Euroopassa. Hampurissa on mediaa, tietotekniikkaa ja ennen kaikkea kliinistä lääketieteen osaamista. Saksalainen laatu näkyy ja tuntuu joka alalla. Ihmiset ovat äärimmäisen ystävällisiä. Aamulla hotellin hississä jokainen tervehtii tuntemattomia toivottamalla hyvää huomenta. Hyvän ilmapiirin aistii joka paikassa. Kaupoissa katsotaan silmiin ja hymyillään. Arkipäivän pienet asiat tekevät elämästä elämisen arvoisen.

Ajattelen kauhulla tulevia vaaleja, missä valtaan tulevat pääsemään Kekkosen pienet kersantit kuten Väyrynen, Pekkarinen ja Kääriäinen. Loputkin toivoista voi heittää, ja Suomi ajautuu vähitellen Venäjän huomaan. Väyrynenhän on sanonut olevansa seuraava ulkoministeri. Kaikki tämä siksi, että nuorempi poliitikkopolvi hallitsee ainoastaan itsensä peilaamisen taidon, ja työkokemus on nollan luokkaa. Näistä tyypeistä saksalaiset käyttävät sanontaa "mehr Schein als Sein" jonka voisi kääntää vapaasti, että enemmän glitteriä kuin tosiolemusta. Keskustelin ystäväni ja kollegan kanssa ja totesimme, että potilaat iästä ja taustasta huolimatta ovat kovin huolissaan ja jopa ahdistuneita, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Maasta puuttuu johtajuus, kukaan ei tee mitään, vaan kaikki odottavat ihmettä.

Tulen panostamaan energiani menestykseksi osoittautuneen terveysklubini ja klubilaisten hoitoon. Ihmiset tarvitsevat vain oikeaa tietoa ja tukea muuttaakseen elämässä jotain. On turha kiistellä asioista niiden kanssa, joilla ei ole mitään kokemusta reaalimaailmasta. Saksassa on pitkä perinne hoitaa sairauksia ravinnolla. Tällä hetkellä siellä tutkitaan ravinnon mahdollisuuksia syöpähoidoissa. Toisin kuin meillä, niin Saksassa media kirjoittaa näistä asioista vapaasti ja tasapuolisesti. Saksassa media repisi kappaleiksi sellaiset asiantuntijat kuin mitä Suomen media hellii.

Näin lopuksi pari uutista Helsingin Sanomista. Ne osoittavat hyvin, millä tasolla lehti on. Ensiksi lehti raportoi tanskalaisesta tutkimuksesta, missä todettiin matalan D3-vitamiinitason lisäävän oleellisesti kaikkinaista kuoleman riskiä. Tämähän on ihan ok -uutinen, mutta ei tässä kaikki. Pian tämän jälkeen ilmaantuu lehden sivulle professori Christel Lamberg-Allardt, joka lyttää lonkalta tanskalaistutkimuksen ilman mitään perusteluita ja kuinkas ollakaan, varoittaa suomalaisia popsimasta ylimääräisiä vitamiineja. Hesari ei julkaise mitään ennen kuin sylttytehdas on antanut siihen luvan, ja jos tapahtuu tämmöinen kömmähdys, niin se kiireesti korjataan. Ilmeisesti Hesarin tulee pyytää lupa sylttytehtaalta ennen kuin mitään julkaistaan etenkin, jos se koskee ravintoa ja lääkkeitä. Siellähän suurimmat rahat pyörivät. Suomi elää omassa käsittämättömässä omahyväisyyden maailmassaan. Ei ihme, että maa on katastrofin partaalla. Meillä on väärät profeetat.


Blogin aihesanat:
2 tyypin diabetes, allergia, Alzheimerin tauti, asiantuntija, bisnes, budjettivaje, Christel Lamberg-Allart, D3-vitamiini, Danisco, dementia, diabeetikko, diabetes, Diabetesliitto, diabetesyhdistys, DIN-normisto, elinolosuhteet, eläinrasva, epidemia, fuusio, glitter, Heikki Karppanen, Helsingin Sanomat, Hesari, hiilihydraattitankkaus, hoitosuositusautomaatti, hämäys, häpeä, ikääntyminen, johtajuus, julkaisukynnys, juoksu, kansanvalistus, kasvirasva, katastrofi, Kekkonen, Kiminkinen, kliininen lääkärintyö, kolesteroli, konsensus, konsulttitoimisto, kortisoni, kritiikki, kuolleisuus, laatu-käsitys. huipputeknologia, lama, lääketehdas, lääketiede, mafia, manipulaatio, manipulointi, maraton, Matti Uusitupa, Matti Virtanen, media, Mehiläinen, Mikael Fogelholm, MRFIT, naistutkimus, narsisti, painonpudotus, Pekka Puska, pelko, perinne, Peter Gotzche, rasva, ravintotutkimus, rokote, rokoteteollisuus, ruokavalio, ruokavaliosuositus, ryhmäajattelu, Saksa, seurantatutkimus, sidonnaisuus, sokeri, sokeritasapaino, sokeritehdas, Sote, statiini, sydänkohtaus, sydäntauti, syöpä, terveydenhoito, terveyshype, terveysklubi, THL pääjohtaja, tiede, tietojärjestelmä, tietolähde, Tim Noakes, tuhat tutkimusta, tupakoiminen, tutkimus, tyydytetyt rasvat, urheiluprofessori, vaalit, valeasiantuntija, valehtelu, vanhustenhoito, verensokeri, verkostoituminen, vertailututkimus, vhh, vitamiinit, vähähiilihydraattinen, vähärasvaisuus, yksityissektori, YLE, ylipaino

Edellinen Seuraava