Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2019 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 26.11.2018

TARINOITA EUROOPASTA, osa 4

FREIE HANSESTADT HAMBURG

Suomeksi käännettynä otsikko on vapaa hansakaupunki Hampuri. Arkipäivässä tämä näkyy autojen rekisterikilpien alun HH-kirjaimista, mutta perinteet näkyvät ja tuntuvat arkielämässä monella eri tavalla. Hansa-sana esiintyy muun muassa valtakunnan lentoyhtiön Lufthansan nimessä. Koko Saksassa on edelleen käytössä autoissa paikkakuntakohtainen rekisteritunnus. Sillä halutaan korostaa eri alueiden ja niiden historian merkitystä Saksassa ja Saksalle. Vapaa-sanalla on pitkä perinne ja juontuu keskiajalle, jolloin Hampuri oli osa Hansaliittoa, joka oli Pohjois- Euroopan mahtava kauppaliittymä. Siihen kuuluivat Hampurin lisäksi Lyypekki ja Bremen. Hansa hallitsi Itämerta ja sen lonkerot ulottuivat Suomeen asti. Hansaliitolla ei ollut kuningasta eikä armeijaa vaan sen mahtavuus perustui kauppaan ja talouteen. Aikansa todellinen edelläkävijä siis, eräänlainen EU:n edeltäjä. Nykyinen Hampuri on vapaa ja itsenäinen kaupunkivaltio Saksan liittotasavallassa.

Hansaliiton traditio ja elämäntapa on todellisuutta edelleenkin. Saksankielinen sana "hanseatisch" kuvastaa tätä elämäntapaa. Suomeksi sitä voisi kutsua "hansalaisuudeksi", mikä vaikuttaa lattealta. Keskiajalta hanseatisch tarkoittaa tyylikästä, mutta pröystäilemätöntä pukeutumista ja esiintymistä, missä laadulla on keskeinen merkitys. Nykyaikana tämän tyylisuunnan edustajia ovat Jil Sanders ja Karl Lagerfelt. Sanders on syntynyt 1943 ja kotoisin Hedwigenkoogista, Schleswig-Holsteinin puolelta. Lagerfelt on syntynyt 1933 ja on aito hampurilainen. Lagerfeltin perhe rikastui aikoinaan kondensoidulla maidolla, joten Karl-poika saattoi keksittyä luomiseen täysin rinnoin ilman taloudellisia huolia. Viime syyskuussa Lagerfeltin kotitalo Elben rannalta Blankeneessa myytiin, mikä tietysti huomioitiin paikallisissa lehdissä. Muodin ja designin suhteen hansalaisuus muistuttaa paljolti suomalaisia ihanteita. Nykyistä tiiviimpi Hampurin ja Suomen välinen vuorovaikutus voisikin rikastuttaa molempia. Monen suomalaisen muodinluojan ja suunnittelijan kannattaisikin suunnata Hampuriin. Kaupunki on rikas. Siellä asuu noin 20 miljardööriä ja pilvin pimein miljonäärejä.

Hanseatisch ei koske yksinomaan vaatteita vaan kaikkea, mikä kuuluu elämään. Amerikkalaistyylinen pröystäily on kauhistus hampurilaiselle, joka vaikka olisi kuinka rikas, ei sitä näytä. Täällä rikas ajaa autolla, joka ei erotu muusta liikenteestä. Limusiinit ja pärisevät avoferrarit, ovat välineitä, joilla sutenöörit korostavat omaa heikkoa egoaan.

Hanseatisch vaikuttaa myös ihmisten käytökseen ja kaikkeen vuorovaikutukseen. Siihen kuuluu asiallisuus, toisen kunnioitus ja kohteliaisuus, mutta josta puuttuu arroganssi, ja josta heijastuu ystävällisyys. Hanseatisch koskee myös suomalaisia, joilla on paljolti samanlaiset ihanteet. Olen usein leikilläni sanonut, että hampurilaiset ovat kuin suomalaiset, mutta he ovat hieman sivistyneempiä pitkän historiansa takia. Siinä mielessä nautimme Maaritin kanssa elämästämme Hampurissa, missä voimme joka päivä kehittää omaa hanseatisch-puoltamme. Minulla on vielä matkaa sen suhteen, mutta Maarit on jo pitkällä. Hanseatisch-asennetta kuvastanee tarina historiasta. Hitler halusi pitää vuoden 1932 alussa joukkokokouksen Lyypekissä, sillä Hampuriin hänellä ei ollut mitään asiaa. Myös lyypekkiläiset kielsivät kokouksen, joka sitten pidettiin pienessä kylässä lähellä Lyypekkiä. Hansalaiset eivät kerta kaikkiaan voi sietää öykkäreitä. Luonnollista oli, että Hitler valtaan noustuaan poisti heti Lyypekin erityisoikeudet. Kirjailija Thomas Mann syntyi Lyypekissä. Hänen kirjansa Boddenbrookit ovat kertomus kauppiassuvusta, jonka pohjana oli hänen oman sukunsa tarina. Kirja on loistava kertomus siitä, kun ensimmäinen sukupolvi luo omaisuuden, niin seuraava sitten tuhoaa sen. Yleispätevä kertomus.

Ensi sunnuntaina on ensimmäinen adventti. Adventti on oikeastaan jouluakin tärkeämpi tapahtumasarja Saksassa. Joulutorit avautuvat kaikkialla. Ei ole niin pientä kylää, etteikö sillä olisi joulutoria. Tarkoituksenamme on tehdä pyhiinvaellusmatkoja lähistön keskiaikaisiin pikkukaupunkeihin juhlistamaan tulevaa joulua. Adventtikranssi täytyy olla jokaisessa kodissa. Mekin ostimme omamme jo nyt. Perinteisesti kranssi on tehty kuusesta tai muusta havupuusta, mutta nykyisin niitä tehdään mistä tahansa materiaalista. Vain mielikuvitus on esteenä. Kranssiin on istutettu symmetrisesti neljä kynttilää symboloimaan joulun tuloa. Meilläkin on kranssi, joka on perinteistä tyyliä.

Meillä oli tänään illansuussa talon pihajuhlat. Oli nuotio ja grilli, jossa isäntä grillasi vierailleen Thüringerin makkaroita. Ne makkarat tehdään yli 500 vuotta vanhalla reseptillä ilman lisäaineita. Mukavaa yhdessäoloa. Talossamme on ainutlaatuisen hyvä henki.

Edellinen Seuraava