Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2019 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 09.12.2018

TARINOITA EUROOPASTA, osa 6

SAKSALAISTEN PIKKUKAUPUNKIEN JOULUTORIT

blogi-2018-12-09

Saksassa ei ole niin pientä paikkakuntaa, etteikö sillä olisi joulutoria. Torit avataan ensimmäisenä adventtina ja ne ovat auki jouluaattoon. Ne luovat todellisen joulutunnelman ja tuovat väriä talven hämärään ja harmauteen. Glühwein, hehkuviini, eräänlainen glögi tuoksuu jokaisella torilla. Se on viinipohjainen, voimakkaaksi maustettu juoma, jota nautitaan lämmitettynä. Sen ääressä on mukava viettää aikaa tuttujen tai tuntemattomien kesken. Toreilla myydään myös perinteisiä makeisia, käsitöitä ja tietysti makkaraa eri muodoissa.

Grünkohl eli lehtikaali on keskeinen ruoka tähän vuodenaikaan. Lehtikaali on parhaimmillaan loppusyksystä, kun pakkanen on päässyt puremaan kasvia. Grünkohlin valmistus vie aikaa. Aluksi kaalia keitetään vajaa pari tuntia, huuhdellaan ja kuivataan. Sen jälkeen kaali laittaan keittoastiaan, rasvaksi tulee joko hanhen rasvaa tai sian ihraa. Kaalin sekaan lisätään kassleria, savustettua siankylkeä ja maustettuja makkaroita. Koko komeuden annetaan kypsyä hiljalleen. Käymme syömässä tätä herkkua kylän ravintolassa, jonka yksi erikoisuus on juuri Grünkohl. Mikä nautinto! Mikä makujen sinfonia!

Flugente, on erikoisankka, jolla ei ole suomalaista nimeä. Villisorsa se ei ole, vaikka sanakirja sitä nimeksi ehdottaakin, myskisorsaa en tunne. Flugente on toinen andventtiajan traditioruuistamme. Ankka-annos on joko puolikas lintua tai koipireisi. Se tarjotaan haudutetun punakaalin, uuniomenan ja selleripyreen kera. Tämäkin on ravintolamme erikoisuus. Kuori saadaan rapeaksi, kun lintua kypsennetään uunissa pitkään niin, että kaikki nahanalainen rasva sulaa pois. Kuuluisa Pekingin ankka valmistetaan samalla periaatteella, mutta kiinalainen uuni on erilainen kuin Euroopassa. Kotikylämme ravintolan ankka on fantastisen rapea. Välillä teemme Flugenteä kotonakin.

Adventtiajan traditioomme kuuluu myös vierailut ympäristön pikkukaupunkien joulutoreille. Tällä kertaa teimme kiertomatkan Lüneburgin kautta Cellen kaupunkiin. Lüneburg sijaitsee runsaan 50 kilometrin päästä Hampurista kaakkoon ja Celle kauempana, noin 140 kilometriä suoraan etelään. Lüneburg rikastui keskiaikana suolakaupalla. Suurimpia asiakkaita olivat Bergenin ja Visbyn kalastuskeskukset. Lüneburg oli myös osa Hansaliittoa. Vauraus näkyy vielä tänäkin päivänä kaupungin vanhassa keskustassa, joka on hyvin mielenkiintoinen. Rakennukset ovat hyvässä kunnossa, sillä Saksa panostaa menneisyytensä uudelleen rakentamiseen.

Johan Sebastian Bach on jatkuva teemani ja yksi syitä Saksaan muuttoon. Bach syntyi 1685 Eisenachissa, missä sijaitsee Wartburgin linna. Tuossa linnassa Luther piileskeli vainoojiaan ja saksansi Uuden Testamentin, joten Eisenach on luterilaisen Saksan pyhimpiä paikkoja ja eräänlainen pyhiinvaelluskohde. 15-vuotiaana Bach käveli ystävänsä kanssa runsaat 350 kilometriä Eisenachista Lüneburgiin. Tuohon aikaan 15-vuotiaan tuli lähteä kotoa ja elättää itsensä. Ystävysten tarkoituksena oli aloittaa opiskelu kuuluisassa Mikaelin koulussa. Molemmat lauloivat heleästi ja korkealta, mikä oli pääsylippu kouluun, joka haki hyviä laulajia kuoroonsa. Bachin setä, Georg Böhm, toimi tuolloin Johannes Kastajan kirkon kanttorina. Se oli Bachin syy mennä juuri Lüneburgiin. Bach viipyi Lüneburgissa kolme vuotta, minä aikana hänen todellinen musikaallinen lahjakkuutensa alkoi kukoistaa.

Seuraava etappimme oli kaupunki nimeltään Celle. Vinkiksi niille, jotka haluavat matkailla näillä seuduilla, suosittelen tietä 191 Lüneburgista Celleen. Osa matkasta kulkee uskomattoman kauniin metsäalueen läpi, jollaista ei enää tapaa Suomessa. Alueelta on löydetty neandertalin ihmisen asuinsijoja ja esineistöä, joten seudun periteillä on harvinaisen pitkä tausta. Vanha keskusta muodostuu eri vuosisatoina rakennetuista ristikkotaloista. Kaikki talot ovat hyvässä kunnossa. Yleensä joulutorit rakennetaan jollekin torille tai aukiolle, tavallisimmin raatihuoneen torille. Cellen joulutori on poikkeuksellinen, sillä se leviää katuja pitkin koko vanhan kaupungin alueelle. Cellen torilta löytyy hyvinkin taidokkaita käsitöitä ja puuveistoksia.

Varsinainen syy tulla Celleen oli Hotel Althoff. Sen traditiona on toisen adventtipäivän viidestä ruokalajista koostuva hanhi-illallinen. Hotellin päärakennus muistuttaa klassista herraskartanoa. Se on hyvällä maulla viimeisen päälle kodikkaaksi sisustettu, ja tietysti saksalainen laatu kruunana kaiken. Kun sulkee huoneen oven jää ulkomaailma ulkopuolelle. Teemme säännöllisen epäsäännöllisesti näitä parin yön matkoja pitääksemme lomaa omasta arkipäivästä.

Toisen adventin kantaatti on BWV 70 "Wachet! Betet! Seid bereit!" (Valvokaa! Rukoilkaa! Olkaa valmiit!), jonka ensimmäinen versio esitettiin Weimarissa 1716.

Edellinen Seuraava