Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2017 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 03.04.2011

VAALIT 2011. TOINEN OSA

Pienet yksityiskohdat ovat todellakin merkittäviä. Edellisen blogini kautta avautui laaja maailma. Tavallaan kirjoitin sen tarkoituksella eli jos ei muuten niin esimerkkinä siitä, mitä Freud tarkoitti yksityiskohdilla.

Helsingin Sanomat on jo pitkään kirjoitellut nettiä vastaan korostaen printtimedian merkitystä. HS:n mielestä vain printtimedia kykenee asialliseen, syvälliseen, analysoivaan ja vielä peräti oikeakieliseen esitykseen aiheesta kuin aiheesta.

Virpi Salmi oli laitettu kertomaan syvällisiä ajatuksiaan lisäaineista 29.3. lehdessä.

www.hs.fi

Harvoin tulee lukeneeksi niin matalamielistä, sivistymätöntä ja vajaaälystä kirjoitusta kuin tuo Salmen tekele. Hänen mukaansa kouluruuassa ei ole mitään vikaa, kun se on sitä samaa, mitä kotona syödään. Ehkä hänen kotonaan, sillä logiikan ontuminen viittaa siihen, että transrasvoja on tullut syötyä jo pitemmän aikaa. Salmen logiikkaa voisi verrata ajatukseen, että jos kotona poltetaan tupakkaa, niin se on ihan jees myös koulussa. Että sellaisia syvämietteisiä kirjoituksia HS:ssa, Suomi24:n tasoa sanoisin. Pilkut ovat paikoillaan, mutta ei sitten muuta.

Mutta sen perään seurasi seuraavana päivänä todellinen syväluotaava analyysi kouluruuasta. Erilaiset E-koodit todettiin terveyttä edistäviksi asiantuntijoiden toimesta, jotka ovat saaneet rahoitusta alan teollisuudelta.

www.hs.fi

Artikkeli oli kaukana siitä, mitä lehti kertoo edustavansa. Kyseessä oli klassinen hyssyttelyartikkeli mainostajien suuntaan. Jos puhutaan analysoinnista, miksi toimittaja ei tehnyt yhtä yksinkertaista kysymystä: Miksi ylipäänsä käytetään niin monia lisäaineita, eikö ruokaa voi valmistaa ilman niitä?

Yksinkertainen vastaus tuohon on, että ilman lisäaineita luonnonrasvoista vapaa ja hydrogenoiduilla rasvoilla höystetty ruoka on pahan makuista.

Tästä päästään sitten laajempaan yhteyteen. Teollisuuden käyttämä rasva on hyderogenoitu kasvirasva. Juuri teollisuuden edun mukaista on väheksyä luonnon eläinrasvoja ja siihen sitten tarvitaan Puskan kaltaisia, jotka uskottelevat kansalle, että kasvirasvat ovat terveellisiä ja eläinrasvat vaarallisia, vaikka tiede on jo ajat sitten todennut, että totuus on toisenlainen.

Virpi Salmen kyhäelmä oli myös loukkaava. Mikael Pentikäinen on HS:n vastaava päätoimittaja eli periaatteessa vastuussa Salmen kotiaineesta ja myös tuosta "syväluotaavasta" lisäaineartikkelista.

Aarno Laitinen on saman koulun kasvatteja kuin minäkin. Aarno kirjoittaa Pentikäisestä seuraavaa:

blogit.iltalehti.fi

Suomen ruokateollisuus on käytännöllisesti katsoen maakuntien isäntien käsissä, ja he taas ovat Kepun ydinjoukkoa. Tarvitaan myös professoreita todistamaan, että isännät tekevät rehtiä työtä lasten terveyden eteen, sitä ruokaa mitä äiditkin tekevät. Siksi Puskakin on saanut jatkoaikaa turvaamaan isäntien intressejä, vaikka toiminnallaan olisi saanut todellisessa demokratiassa kenkää ajat sitten.

Ei E-koodit sinänsä ole haitallisia, vaan ne, joilla on hämäävän luonnolliset nimet, kuten kovetettu kasvirasva, maissisiirappi jne. Mutta näistä ei HS:n analysoiva lisäaineartikkeli puhunut sanaakaan.

Kasviperäiset transrasvat ovat todella haitallisia terveydelle. Kovetetuissa kasvirasvoissa voi olla jopa 50 % näitä transrasvoja. Luonto on erikoinen siinä mielessä, että eläinperäiset, joita yleensä on märehtijöiden rasvassa, ovat terveyttä edistäviä, kun taas kasviperäiset aiheuttavat sairauksia.


Parisen vuotta sitten THL:n pääjohtaja sanoi, etteivät transrasvat ole Suomessa ongelma. Ruotsissa asiat ovat toisin. Riksdagen on kieltämässä transrasvat, uutinen mistä HS:n jättikoneisto ei tiedä mitään tai ei halua kertoa asiaa Suomen kansalle.

www.riksdagen.se

Näistä syistä kannatan Petri Sarvamaata eduskuntaan. Näennäisten pienten asioiden takana on todellakin kokonainen maailma. Viaton pieni lapsikin kykenee esittämään kysymyksiä, joista aikuisten margariiniaivot menevät helposti solmuun. Kouluruuan taustalla ei ole mikään kansainvälinen salaliitto, vaan oma kotoinen hyväveliseura. Se on sellainen pieni piiri, jonka toimintaan voimme helposti vaikuttaa.

On todella valitettavaa että sellainen keskeinen media kuin Helsingin Sanomat on rapautumassa. Maasta löytyy päteviä journalisteja, jos vain heille vain annettaisiin mahdollisuus. HS:n tilasta johtuen netin merkitys kasvaa entisestään. Tämän vuoden puolella näidenkin sivujen lukijamäärä on ollut joka kuukausi 480.000–500.000. Ehkä luvut kertovat jotain päämedioiden tilasta. Meitä ei ole kuin kolme ihmistä pitämässä käynnissä tätä puulaakia, mutta Hesarilla on iso lasipalatsi aseman vieressä.

www.petrisarvamaa.fi

Edellinen Seuraava