Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2019 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 21.01.2019

HESARI VILISEE VIRHEITÄ. Osa 3

Aluksi hieman kertausta:

Satu Vasantola on toimittaja, joka siirtyi Hesariin työskenneltyään sitä ennen lääketeollisuuden etäpäätteestä Mediuutisissa. Ilmeisesti Vasantola häpeää menneisyyttään, kun on nyt poistanut tuon yhteyden tiedoistaan Wikipediassa.

04.12.2018 Sain seuraavan sähköpostin Vasantolalta:

"Kirjasi Lääkkeetön elämä on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiäkin. Sitä on ilmeisesti myös myyty paljon. Olen tekemässä kirjaasi liittyvää juttua Helsingin Sanomiin. Olen antanut kirjasi luettavaksi eri alojen asiantuntijoille ja pyytänyt heidän kommenttejaan. Mielelläni haastattelisin myös Sinua, jotta voit omalta osaltasi vastata ja kommentoida. Sopisiko Sinulle haastattelu ensi viikon alkupuolella? Otavalta sain tiedon, ettet ole nyt Suomessa, joten voisimme tehdä haastattelun joko puhelimitse tai, jos yhteistä aikaa siihen ei löydy, sähköpostilla."

Kun juttu julkaistiin otsikko oli: "Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä - HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin", professori sanoo. Todella ala-arvoinen otsikko, mutta itse juttu ei tue sitä. Hesarin tarkoitus oli häpäistä minut, ei muuta. Runnoessaan jutun Vasantola rikkoi karkealla tavalla journalistiliiton perussääntöjä, kohtia 21, 22 ja 23. Dosentti ja terveystutkija Pauliina Aarva on analysoinut jutun. Hänen analyysinsä Hesarin kannalta on todella tyrmäävä. Tästä olen jo kirjoittanut, mutta tämä onkin johdanto itse juttuun.

Keskeinen teema oli käsitykseni syövän hoidoista. Kerroin tutkimuksista, joissa käsiteltiin sytostaattien haitoista ja jopa vaaroista. Brittiselvitys vuodelta 2016 ei anna hoidoista lohdullista kuvaa. Tutkimus julkaistiin The Lancet Oncology -lehdessä. Ensimmäistä kertaa tutkijat selvittivät, kuinka paljon syöpäpotilaita kuoli 30 vuorokauden sisällä kemoterapian (sytostaatit) aloittamisesta. Tutkimuksessa todettiin potilaiden kuolleen lääkkeeseen, eikä syöpään. Luvut kuolemista vaihtelivat, mutta joissakin sairaaloissa kuolleisuus oli jopa 50%. Tätä tietoa ei saa Suomessa esittää, ja tämän takia ne ovat olleet kimpussani. Se kertoo myös sen, etteivät ne seuraa aikaansa.

Hesari masinoi useita juttuja valitsemaltaan pohjalta. Jopa kulttuuritoimittaja Antti Majander oli mukana sensuroimassa kirjaani ilman, että oli edes lukenut sitä. Hesari maksoi myös facebookille samalla teemalla kulkevan mainoskampanjan:

blogi-2019-01-21-v2

Tämä kaikki tarkoittaa, että Vasantola ei ole toiminut yksin, vaan vastuun kantaa Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi, joka pian tuon jutun ilmestyttyä ilmoitti Hesarissa, että "faktapohjaisessa journalismissa ei ole sijaa kompromisseille". Lause kertoo, että Niemeltä puuttuu täydellisesti realiteettitaju tai hän härskisti vääristelee todellisuutta. Kuka tämä Niemi sitten oikein on? Ehkä parhaiten Niemeä voi kuvailla Johan Bäckman, joka on Kaius Niemen opiskelutoveri. Bäckman kertoo tuossa blogissaan Niemen lisäksi hänen edeltäjästään Janne Virkkusesta. Hesarin tila ei ole mairitteleva. Talouskin yskii. Olen saanut paljon postia ihmisiltä, jotka ovat peruuttaneet Helsingin Sanomien tilauksen. Niemi on toiminnallaan tuhoamassa myös Hesarin taloutta ja maineen rippeitä. Kun Vasantola ja Niemi ovat saaneet aikaan sen, että minut irtisanottiin Eiran sairaalasta, aloitan minä nyt vastavuoroisesti Hesari vilisee virheitä -kampanjan, joka jatkuu niin kauan, kunnes nuo kaksi saavat potkut. Minulla on aikaa, kärsivällisyyttä ja intoakin tehdä sitä, sillä Hesari todellakin vilisee virheitä. Helsingin Sanomat ei ole aito media sen perinteisessä mielessä. Lehdellä on oma agenda, jonka näkökulman kautta kaikki jutut kirjoitetaan, koskee se sitten terveyttä, taloutta, kulttuuria tai politiikkaa. Hesari ei uutisoi vaan muokkaa mieliä. Oikeastaan tästä olisi syytä aloittaa laajempi kansanliike teemana "Antihesari". Usko meni myös The Guardianiin. Sekin on alkanut uutisoida valeita. On syntynyt sivusto off-Guardian, eräänlainen keltaliiviliike nettiin. Saman voisi tehdä Suomessa vastapainona Hesarille ja Ylelle.

Esimerkki Hesarin valeuutisesta, joka uutisoitiin tieteenä ja julkaistiin minuun kohdistuneen ajojahdin aikana: "Hiilihydraattien pelko uhkaa terveyttä - Tämä laaja tiedeartikkeli kertoo, miksi perunankin saa päästää pannasta."

Jo otsikko on samaa tasoa kuin Vasantolan otsikko minuun liittyen. Hiilihydraattien pelko ei uhkaa kenenkään terveyttä. Se on ruokateollisuuden väite, johon ei löydy yhtään tieteellistä faktaa.

Otsikkoa seuraa alaotsikko: "Kehomme tarvitsee tärkeintä energianlähdettään joka päivä. Jo pinkaisu bussipysäkille vaatii glukoosia. Sitä kaipaavat aivotkin. Eivätkä hiilarit ole aina pahasta: paljon hiilihydraatteja syövät väestöt eivät ole ylipainoisia eivätkä sairaita." Tämän jälkeen juttu muuttuu maksulliseksi. Harva ostaa, mutta jo otsikko jää vaivaamaan monia. Onko se noin vai miten, pohtii moni. Tämä on Hesarin tarkoitus, luoda epävarmuutta. Jutun on kirjoittanut Jukka Ruukki ja se oli alun perin julkaistu Tiede- lehdessä, mikä kertoo tuonkin lehden tasosta. Tiede -lehti on kaikkien skeptikkojen Aku Ankka, jota luetaan kiihkossa iltaisin sängyssä molemmat kädet pois peiton alta.

Otteita artikkelista, joka muuten on maksullinen.

"Glukoosi kelpaa elimistölle sellaisenaan, sillä se on sen ensisijainen polttoaine. Sitä on saatava ruoasta paljon ja päivittäin, vähintään sata grammaa. Muuten elintoiminnot alkavat tökkiä."

Rasva voi korvata sokerin energialähteenä. Rasva on 25 % tehokkaampi polttoaine kuin sokeri. Jos joku tökkii, niin se on sokeri, eikä rasva. Paaston aikana syntyy ketoaineita, eikä sokerilisää tarvita.

"Ongelmia syntyy, jos ihminen paastoaa pitkään tai karsii ruoasta hiilihydraatteja. Silloin aivojenkin täytyy sopeutua. Jos hiilihydraattien saanti on kolmen-neljän päivän ajan alamaissa, aivot alkavat haalia tarvitsemaansa energiaa ketoaineista, joita muodostuu rasvoista. Ketoosissa ajatus helposti takkuaa. Ihmiskunnan terävimmät oivallukset ovat taatusti syntyneet glukoosisokerin voimalla."

Täysin idioottimainen väite. Jokainen joka on paastonnut voi kertoa täysin päinvastaista.

"Lihaksille hiilihydraatit ovat lähes yhtä välttämättömiä. Verkkainen kävely sujuu nipin napin rasvoista saatavan energian avulla, mutta jo parinsadan metrin spurtti bussipysäkille vaatii glukoosivoimaa."

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Ketoadaptoituneet triatholonia ja ultramaratonia harrastavat voivat todella, etteivät he tarvitse mitään hiilaritankkauksia vaan ainoastaan vettä suorituksen aikana. Älytön ajatus, että pitäisi tankata hiilareita päästäkseen bussiin. Niille, joita asia kiinnostaa, oheisena eteläafrikkalaisen professorin ja juoksija- gurun Tim Noakesin loistava luento. Noakes oli hiilaritankkauksen kannattaja, kunnes itse sairastui diabetekseen, mikä on tavallista ikääntyville kestävyysurheilijoille. Noakes toipui ketodieetillä ja tutkinut aihetta perusteellisesti.

"Aivoja turvaava maksan energiareservi riittää muutamiksi tunneiksi. Jos jättää iltapalan syömättä, aamulla laarin pohja jo pilkottaa. Siksi ei ole ihme, että aamiaisen väliin jättäminen alkaa heikottaa."

Tämäkin kertoo, ettei kirjoittaja tiedä mitään ihmisen fysiologiasta. Yön aikana elimistö käyttää ravaa polttoaineena. Jos näin ei olisi, voisi hypoglykemia tappaa yön aikana. Nuo maininnat aamiaisesta tulevat suoraan aamiaismuruteollisuudesta. Aamiainen on anglosaksien keksintö. Etelä-Euroopassa aamiainen on usein pelkkä kahvi. Tuo heikotus tarkoittaa sitä, että on insuliiniresistenssi.

"Insuliinin nostaminen tikun nokkaan on karkeaa ihmisen fysiologian yksinkertaistamista. Insuliini on vain yksi sadoista hormoneista tai hormonin kaltaisista aineista, jotka säätävät syömistä ja energiatasapainoa."

"Hiilihydraattikammoisten selitys on yksioikoinen: meistä tuli lihavia, koska vähensimme ruokavaliosta rasvaa ja lisäsimme hiilihydraatteja. Tilastot eivät tue väitettä.
Todellisuudessa on käynyt päinvastoin. Suomalaisten rasvan kulutus on lisääntynyt koko 1900-luvun. Hiilihydraattien osuus energiasta on puolestaan pudonnut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Niitä ei ole itse asiassa koskaan syöty yhtä vähän kuin nyt."

Kirjoittaja ei todellakaan ole sisäistänyt insuliinin roolia. Insuliinin mitätöinti on ruokateollisuuden keskeinen teema, jota kirjoittajakin tässä propagoi. Jos insuliiniasia todella huomioitaisiin, romuttaisi se ruokateollisuuden keskeiset tuotteet. David Ludvig, Harvardin lasten endokrinologian professori on tutkinut asiaa. Hänen viimeisin tutkimuksensa tästä aiheesta todistaa, että insuliiniteoria pitää paikkansa. Hiilihydraattien rajoitus tehoaa lihavuuden hoidossa. Ludvig toteaa Los Angeles Timesin haastattelussa, ettei ylisyöminen ole pitkän aikavälin painonnousun todellinen syy. Sen sijaan syy on biologiset prosessit, jotka saavat meidät ylensyömään. Samasta aiheesta Ludvig kirjoitti myös JAMA:ssa. Se on täysin päinvastaista, mitä Suomen "asiantuntijat" puolustavat asemiaan syyllistämällä ylipainoisia. Tämä klaani myös lyttäsi Ludvigin havainnot. Että ei tule Suomeen muutosta ennen kuin menneisyyden miehet ja naiset ovat haudassa. Olen kirjoittanut tästä monen kertaan, mutta sehän on tämän maan knuutien mielestä huuhaata.

"Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Niina Kaartisen keväällä 2018 tarkastetusta väitöskirjasta. Se perustuu neljään THL:n terveystarkastustutkimukseen. Niiden aineistona on lähes 14 000 suomalaista aikuista. Tutkituista 23 prosenttia luokiteltiin lihaviksi eli heidän painoindeksinsä oli 30 tai korkeampi.

Tulosten perusteella hyvin hiilihydraattipitoista ruokaa syövien riski lihoa on jopa 35 prosenttia pienempi kuin vähän hiilihydraatteja nauttivien. Riski on selvästi pienempi, vaikka saisi runsaasti sakkaroosia. Sitä on luontaisesti hedelmissä ja kasviksissa, ja me käytämme sitä myös tavallisena pöytäsokerina.

Kaartisen tulokset viittaavat myös siihen, että moni lihava suomalainen on lähtenyt mukaan maailman trendiin ja karsinut hiilihydraatit ruokavaliostaan painonnousun pelossa - aivan suotta. Tutkimusten mukaan paljon hiilihydraatteja syövät väestöt eivät ole ylipainoisia eivätkä sairaita."

Tämä Kaartisen väitöskirja, kuten monet vastaavat kyselyihin perustuvat "tutkimukset" eivät ole tiedettä. Niitä tehdään, jotta saataisiin uutta sukupolvea jatkamaan tätä virallista terveysuskontoa, ja samalla palkkioksi saa eläkeviran.

"NIUKASTI hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio voi itse asiassa osoittautua kohtalokkaaksi. Asiasta raportoi äskettäin tiedelehti Lancet Public Health. Lehden mukaan hiilihydraattien vähyys lyhentää odotettavissa olevaa elinikää neljällä vuodella.
Tutkimukseen otti osaa 15 400 ihmistä, joita seurattiin 25 vuoden ajan. He raportoivat ruoka- ja juomatottumuksistaan sekä siitä, minkä kokoisia annoksia tapasivat syödä."

Tämä samainen tutkimus kuuluu samaan kategoriaan kuin Kaartisen tutkimus eli se on nollatutkimus.

Myös ruokasuositusten takana olevia tutkimuksia on arvioitu tänä vuonna. Analyysi on julkaistu arvovaltaisessa Journal of Clinical Epidemiology -lehdessä, jossa todetaan yksikantaan: "The policies informing our Dietary Guidelines are based on nutrition &rsuo;studies&rsuo; which rely on memory-based food questionnaires. Scientists now say those methods are "fatally flawed, pseudoscientific, invalid & inadmissible for scientific research" eli tutkimusmetodit ovat kohtalokkaan virheellisiä, pseudotieteellisiä, puutteellisia ja mahdottomia hyväksyä tieteellisessä tutkimuksessa. Kaleva julkaisi Anssi Mannisen mielipiteen näistä ravintotutkimuksista, mikä osaltaan valottaa, mitä nämä "tuhannet tutkimukset pitävät sisällään.

Esimerkkinä toisenlaisesta tutkimuksesta, joka on nykyaikaa ja missä mittausmenetelmät ovat kohdillaan. Hiilihydraattien vähentäminen laski koehenkilöiden insuliiniresistenssiä peräti 30%. Se on jotain, mutta siitähän ei Suomessa saa puhua. Niin että pottua ja leipää naamaan, että pää tutisee.

Edellinen Seuraava