Kirjoitettu 08.06.2014

KEINOTEKOISTA KARPPAAMISTA

Kun vähähiilihydraattinen ruokavalio alkoi saada suosiota, niin välittömästi ruokateollisuus reagoi. Markkinoille lanseerattiin mitä erilaisimpia keinotuotteita, joista karppileipä oli yksi esimerkki. Kun nyt Obaman hallintokin on vihdoin ottanut kantaa sokerin terveyshaittoihin, on teollisuus reagoinut tähän muutokseen ja pyrkinyt kehittämään sokeria korvaavia tuotteita. Yksi uusista makeutusaineista on erytrioli, jota Suomessakin markkinoidaan karppisokerin nimellä.

Yhdysvalloissa tunnetuin erytriolituote on nimeltään Truvia, jossa pääasiallisena ainesosina ovat eritrioli ja hyvin pieni määrä keinotekoista steviaa. Suomessa myydään pelkkää eritriolia sekä vastaavaa tuotetta kuin Yhdysvalloissa, jossa on sekä eritriolia ja steviaa. Suomessa markkinoidaan erytriolia sokeria korvaavana täysin terveellisenä ja nollakalori-aineena, jota voi käyttää myös leivonnassa.Tässä yhteydessä on hyvä tietää, että ainakin Truvian erytrioli USA:ssa valmistetaan GMO-maissista.

Yhdysvalloissa on nyt tehty tutkimus banaanikärpäsillä syöttämällä niille eri makeutusaineita. Tulos oli yllättävä. Eritrioli tappoi banaanikärpäsiä kuin Raid konsanaan. Mediakin heräsi.

Kuten kaaviosta näkyy. Banaanikärpäsen lento pysähtyi kuin seinään. Tietysti viranomaiset selittelevät, että banaanikärpänen on eri asia kuin ihminen. Saman logiikan mukaan Raid on myös terveystuotetta.

MCT-RASVA

Luonnollista kookosrasvaa yritetään kammeta keinotekoisella MCT-rasvalla. MCT on lyhenne termistä medium chain triglyserides eli suomeksi keskipitkät rasvahapot, joihin kuuluvat 6 -12 hiiliketjun muodostamat rasvat (C6-kapronihappo, C8- kapryynihappo, C10-kapriinihappo ja C12-lauriinihappo). Kookosrasva on luonnon tuote, kun taas MCT on keinotekoinen luomus.

Näillä keskipitkäketjuisilla rasvahapoilla on paljon eri terveysvaikutuksia. Erityisen runsaasti C6-, C8- ja C10-rasvoja on vuohen maitorasvoissa. Niiden nimikin tulee vuohen latinalaisesta nimestä (Capra aegagrus hircus). Tärkein näistä rasvoista on kuitenkin kookoksen lauriinihappo (C12), jota MCT ei sisällä juuri lainkaan. MCT sisältää käytännössä pelkästään C6-C10-rasvoja. Kookoksessa näitä rasvoja on jonkin verran, mutta pääasiallisen ainesosa on laurinihappo, joka pitkänä rasvahappomolekyylina tekee kookosrasvasta jähmeää viileässä, kun taas MCT pysyy juoksevana. MCT rasvaa mainostetaankin "pehmeänä" kookosrasvana. Bisnes on keksinyt hyödyntää tämän iänikuisen pehmeä ja kova rasva -hypen tässäkin asiassa kuten myös tuossa nollakalori-erytriolin suhteen. MCT:n ei ole todettu tappaneen banaanikärpäsiä, mutta miksi käyttää keinotekoista luonnollisen sijaan.

Blogin aihesanat:
banaanikärpänen, eritrioli, erytrioli, GMO-maissi, karppaaminen, karppaus, karppileipä, keinotekoinen, keskipitkä rasvahappo, kookosrasva, korvaava tuote, kova rasva, lauriinihappo, leipä, leivonta, maitorasva, makeutusaine, MCT-rasva, nollakalori, Obaman hallinto, pehmeä rasva, Raid, rasva, ruokateollisuus, ruokavalio, sokeri, stevia, Truvia, vähähiilihydraattinen