Käyttäjätunnus (sähköpostiosoitteesi)
Salasana

BLOGIARKISTO

Aihesanalista

© 2012-2019 Tekstit Antti Heikkilä
Powered by NettiSite


Kirjoitettu 24.03.2019

LÄÄKÄRILIITTO JA PUOSKARILAKI

Länsimaissa lääkäriliitot ovat yleisen terveydenhoidon rationaalisen kehittämisen pahin jarru. Lääkäriliitot ovat vanhakantaisia, autoratiivisia ja auktoriteettisia järjestöjä, joilla ei ole mitään tekemistä varsinaisten ammattiliitojen kanssa. Lääkäriliitto on myös hyvin epädemokraattinen järjestö, missä pieni eliitti määrää suunnan. Rivilääkärin osa on uskoa ja totella. Eriäviä mielipiteitä ei sallita. Lääkäriliitoille on myös ominaista tiivis yhteistyö lääketeollisuuden kanssa. Liitot kautta maailman ovat korruptoituneita, eivätkä ne tue jäseniään. On arvoitu, että Yhdysvalloissa noin 100.000 lääkärillä on burnout, mikä usein tulee hiipien ja mitä monet hoitavat itse joko lääkkein, alkoholilla tai molemmilla yhdessä. Jos luvun suhteuttaa Suomeen, on se runsas 1.500 lääkäriä. Suurin osa heistä jää vaille tukea ja apua, mikä olisi Lääkäriliiton ensisijainen tehtävä. Yleensä seurauksena on oikeuksien menettäminen - ja sillä siisti. Kukaan ei ole kiinnostunut, mitä sitten tapahtuu. Usein seurauksena on varhainen kuolema. Itse erosin aikoja sitten liitosta todettuani, ettei se ole lääkäreiden puolella, vaan liitolla on jokin toinen agenda. Samaa suosittelen muillekin kollegoille. Ehkä joskus syntyy lääkäriliitto, joka on vapaa korruptiosta. Ehkä se on haave, sillä lääketehtaat uivat jo varhain sisään opiskelijoiden elämään, joten tulevat lääkärit on valmiiksi aivopesty.

Suomen Lääkärilehti valvoo tiedon puhdasoppisuutta, eikä julkaise mitään linjasta poikkeavaa. Esimerkiksi lehti saa noin 2 miljoonaa (2016) vuosittain lääketeollisuudelta ylihinnoitetuilla mainoksilla. Kaiken lisäksi Lääkärilehti on todella surkea ja paperikin sellaista, ettei sitä voi käyttää edes pyyhkimiseen. Sen lisäksi liitolle tulee teollisuudelta kaikkia muutakin namia. Lääkäriliittojen perverssi asema on lähtöisin USA:sta. Vaikutusvaltainen Rockefellerin perhe on lähtenyt siitä, että lääkäriliitoille ja lääkäreille pitäisi taata täydellinen terveydenhoidon monopoli yhdessä lääketeollisuuden kanssa. Siten molemmat hyödyttäisivät toisiaan. Vain lääkkeet ja leikkaukset ovat aitoa tiedettä, muu on huuhaata ja puoskarointia. Tämän ideologian keskeinen linnake on Harvardin yliopisto. Lääkkeiden lisäksi mukaan on tullut myöhemmin ruoka, joka taas tukee ruokateollisuutta. Näin syntyi tuo tuhansien tutkimusten vyöry, jonka ainoana tarkoituksena on sekoittaa ihmisten mielet ja ohjata kulutustottumuksia. Yhdysvaltojen lääkäriliitto yritti ylimieli-syydessään kieltää kiropraktikot. Asiasta käytiin 1987 oikeutta ja kuinkas ollakaan, lääkäriliitto sai pahasti turpiinsa, sillä Yhdysvaltojen laki kieltää ketään saamasta monopoliasemaa, oli toimiala sitten mikä tahansa. Oikeudenkäynnin jälkeen sikäläinen lääkäriliitto on ollut nöyrempi, mutta Suomessa liitto sen kun paukuttelee henkseleitä ja haaveilee toteuttavansa Rockefellerin unelman: vaihtoehtohoidot kyykkyyn ja käypähoitosuosituksista laki, jota jokaisen lääkärin tulee noudattaa. Tämä on ns. puoskarilain todellinen tavoite.

Kun tuo samainen eliitti oli kimpussani koko viime syksyn, kertoi kollega syksyisestä koulutustilaisuudesta, joka pidettiin Välimeren risteilijällä. Viikon kestäneellä matkalla höpistiin mukavia drinkkilasin ääressä. Jotteivat kurssilaiset rasittuisi liikaa, oli vierailusatamissa järjestetty rentouttavaa ohjelmaa. Yhdessä satamassa porukalle oli järjestetty ferrarit kokeiltavaksi ja koettavaksi, miten tosi rikkaat elävät. Kun kyse oli koulutuksesta, juoksi kotimaassa palkka ja päivärahat. Suomessa lääkäreiden korruptiota katsotaan läpi sormien. Kun muut eivät tee mitään, voisi verottaja puutua asiaan, sillä nuo matkat ovat lahjoja ja täysin tarpeettomia ammattitaidon ylläpitämiseksi. Asia on lähes surkuhupainen: aikuiset, yliopiston käyneet, hyväpalkkaiset ihmiset vajoavat lapsen tasolle ja päristelevät autoilla. Asia on huomattu muuallakin. Tunnettu brittikoomikko John Oliver murjoo hyvin tätä lääkäreiden limboilua.

Esimerkkinä lääkärieliitin vallankäytöstä on kuvakaappaus blogin lopussa joulunalusviikon keskustelusta, jossa suomalaisen lääkäriseura Duodecimin pääsihteeri Matti Rautalahti, Juhani Knuuti ja syytinkiläisprofessori Matti Uusitupa juonittelevat minun pääni menoksi sitä sun tätä. (Salaliittojahan ei Suomessa ole!) Tällä tavoin ne toimivat sukkuloiden kaikilla mahdollisilla tasoilla. En tiedä Rautalahdesta juuri mitään muuta kuin, että hänen vaimonsa on tai on ollut Valvirassa töissä. Matti Uusituvasta olen kirjoittanut melkoisestikin. Hän on lääkäriuransa ajan ollut useiden eri ruokatehtaiden kanssa yhteistyössä ja oli pitkään Pohjoismaiden suurimman sokeritehtaan palkkalistoilla. Paljolti juuri siksi sokeri on Suomessa terveysruokaa. Uusituvalta on myös ajatus, ettei diabeetikkojen tarvitse noudattaa enää hankalaa ruokavaliota vaan voi syödä mitä vain (myös sokeria), kunhan ottaa lääkkeensä. On ymmärrettävää, että erityisesti Uusituvalla on paljon hampaankolossa minua kohtaan. Mutta tämä keskustelu kertonee osaltaan, kuinka laajasta operaatiosta oli kysymys, kun he yrittivät Helsingin Sanomien ja Ylen voimin nitistää minut hengiltä juuri joulun alla. Teon tehtyään oli sitten mukava istua joulupöytään ja lässyttää Jeesuksesta. Suomi on valittu maailman onnellisemmaksi maaksi. Millähän perusteella, kun sama Suomi on Euroopan väkivaltaisin maa, jossa huumeiden käyttö on räjähtänyt käsiin. Sen lisäksi 700.000 suomalaista syö psyykenlääkkeitä. Ehkä syyt onnellisuuteen ovatkin huumeet ja lääkkeet.

Lääkäriliitto yhdessä lääketeollisuuden kanssa ylläpitää kulttuuria, mikä on muissa yhteyksissä mahdotonta. Muistuu mieleen tositapaus Ylä-Lapista. Paikallinen, nyt jo eläkkeelle siirtynyt nimismies sai syytteen kahvittelustaan Teboilin huoltoasemalla paikallisen ketkun kanssa selvitellessään tämän sotkuja. Se on Lapin tapa hoitaa asioita, mutta etelän tyypeille selitys ei kelvannut. Mutta lääkärit voivat rellestää vapaasti. Tällainen on korruptiovapaan Suomen todellisuus.

Mia Laiho on lääkäri ja kokoomuksen kansanedustaja, joka haluaa puoskarilain toteutuvan. Kokoomushan on ratsastanut valinnanvapauden puolesta. Laiho kertoo asian todellisuuden. Kyse ei ole potilaan oikeudesta valita, vaan lääkäri valitsee, mitä hoitoa potilas saa, sillä potilaat ovat niin tyhmiä, etteivät tiedä mikä on heille parasta. Heitä täytyy suojella. Tuo Laihon blogi kertoo hänestä hyvin paljon. Hän syyttää minua väärän tiedon levittämisestä. Hän ei perustele väitettään vaan on lukenut aiheesta jostakin lehdestä. Kirjaa hän ei tietystikään ole lukenut. Siis hänen mielipiteensä perustuu huhuihin. Erikoista, että tuollainen henkilö on laatimassa lakeja ja joka muodostaa mielipiteen ilman mitään faktoja pelkkien tunteiden pohjalta. Ryhmäajattelua parhaimmillaan. Laihon voisi hyvinkin korvata robotilla eduskunnassa. Laiho mainitsee toisen kokoomuksen kansanedustajan ja lääkäri Sari Raassinan, jonka aloitteesta lakialoite on tehty. Nämä kaksi myös kannattavat pakkorokotuslakia. Vaalit ovat tulossa. Jokaisen aitoa valinnanvapautta kannattavan ja pakkorokotusta vastustavan ei pidä missään tapauksessa äänestää näitä kahta. Huomautettakoon vielä kerran tässä yhteydessä, että Ruotsin parlamentti ei hyväksynyt pakkorokotuslakia, sillä se oli perustuslain vastainen. THL on sotkeutunut omituiseen yhteistyöhön vain yhden lääketehtaan kanssa. On syytä olettaa, että Suomi on rokotetehtaan koekenttä tässäkin asiassa, sillä jos Ruotsi pärjää ilman pakkolakia, niin miksi sitten Suomi ei?

Tämän "puoskarilain" lakialoitteen ovat seuraavat 31 kansanedustajaa allekirjoittaneet:

Sari Raassina kok, Susanna Koski kok, Eero Lehti kok, Elina Lepomäki ko,k Sinuhe Wallinheimo kok, Jaana Laitinen-Pesola ko,k Pekka Puska kesk, Niilo Keränen kesk, Aino-Kaisa Pekonen vas, Martti Talja kes, Anneli Kiljunen sd, Krista Kiuru sd, Mia Laiho kok, Sari Sarkomaa kok, Mari-Leena Talvitie kok, Markku Rossi kesk, Ozan Yanar vihr, Lenita Toivakka kok, Ilkka Kanerva kok, Markus Lohi kesk, Tiina Elovaara sin, Juha Rehula kesk, Tarja Filatov sd, Teuvo Hakkarainen ps, Pia Kauma kok, Raija Vahasalo kok, Sari Multala kok, Juhana Vartiainen kok, Eero Suutari kok, Pertti Salolainen kok, Päivi Räsänen kd

Henkilöt ovat paljolti samoja, jotka ovat sählänneet soten parissa ja ajaneet vanhustenhuollon rappiotilaan. Peräti 17 kansanedustajaa on valinnanvapauspuolue kokoomuksesta. Tietysti mukana on keskustan Pekka Puska ja perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen, joka pistää nimensä mihin paperiin tahansa miellyttääkseen muita. Listassa oleva vasemmiston Anna-Kaisa Pekonen on perunut tukensa ymmärrettyään, että hän oli saanut puutteellista tietoa allekirjoittaessaan lakialoitteen. Eli joukossa on yksi aito kansanedustaja, jolle täytyy nostaa hattua. Muiden intressi on jokin muu kuin kansa. Joten nyt näin vaalien alla ihmisillä on kerrankin mahdollisuus ottaa kantaa tähän hulluuteen.

Lakialoite on lapsellinen, primitiivinen ja huonosti kyhätty sekä vailla mitään perusteluita. Sillä ole mitään tekemistä ihmisten arkipäivän kanssa. Sari Raassina on syöpälääkäri, jolla on oma agenda, eikä hän halua avointa keskustelua syöpähoitojen todellisesta tilanteesta. Eivät ihmiset hakeudu vaihtoehtohoitojen piiriin typeryyttään vaan pääasiassa siksi, etteivät ole saaneet apua virallisen systeemin piiristä. Tämä halutaan kieltää syistä, jotka perustuvat pääasiassa lääkärikansaedustajien omiin fantasioihin tai uskontoon. Näiden asioiden kestojankuttaja Päivi Räsänen on hyvä esimerkki tästä.

On erikoista, että modernissa Suomessa fundamentalistikristityillä on kohtuuton valta vähän joka asiassa. Onhan kohta väistyvä pääministeri Sipilä tiukka lestadiolainen, vaikka asiaa on yritetty peitellä. Lestadiolaisia on parisataatuhatta, ja he asuvat pääasiassa Oulun ja pohjoisen alueilla. He odottavat maailmanloppua ja Jeesuksen toista tulemista. Sisäinen kuri on tiukka. Joukkoja johtavat eräänlaiset profeetat, jotka saavat ilmoituksia ylhäältä. Naiset ovat pelkkiä synnytyskoneita, ja moni niin tavallinen moderniin elämään liittyvä asia on kielletty. Lestadiolaisten käsityksen mukaan vain he pelastuvat, jos kulkevat tiukassa taputushihnassa - ja miljardit muut ihmiset joutuvat sitten helvettiin. Tämä on pääministeri Sipilän henkinen maisema. Lestadiolaisille liikkeen ulkopuolella olevat ovat merkityksettömiä ja vääräuskoisina kadotukseen joutuvia. Lestadiolaiset muodostavat pohjoisessa tiukan taloudellisen mafian, joka kohtelee häikäilemättömästi kaikkia ulkopuolisia periaatteella: "mikä on sinun, on myös minun ja mikä on minun, ei ole sinun". Tämähän on nähty myös pääministerin toimissa. Muut pohjoisen ihmiset pitävät viisaasti välimatkaa lestadiolaisiin.

Minulle tämä fundamentalistien käsittämätön maailmankuva on selvinnyt vähitellen potilastyön kautta. Olin kirurgian apulaislääkärinä 1970-luvulla Helsingin Marian sairaalassa. Päivystystä hoiti kaksi lääkäriä, kirurgi ja sisätautilääkäri. Eräänä yönä minut hälytettiin sisätautipuolella ilmenneen ongelman takia. Saavuin päivystyshuoneeseen, missä sängyllä makasi potilas, jolla oli hyvin voimakas hengenahdistuskohtaus. Hän oli jo sininen ja menehtymäisillään kohtaukseen. Sisätautilääkäri ei ollut tehnyt mitään, vaan oli polvillaan lattialla rukoilemassa potilaan puolesta. Aloitin hoidon, ja onneksi elvytystoimet tehosivat. Potilas pelastui. Olin järkyttynyt tapahtuneesta enkä kyennyt sanomaan mitään. Apua pyytänyt hoitaja kiitti avusta ja sanoi, että tuo lääkäri on joitain kuukausia sitten tullut uskoon. Vuosia sitten vastaanotolla kävi johtavassa asemassa oleva nainen, jolla oli ollut jo vuosia niska- ja hartiakipuja. Kun keskustelimme, mitä hän itse voisi tehdä ongelman eteen, ehdotin joogaa. Potilas jäykistyi ja sanoi, ettei voi joogata. Kun kysyin, miksi ei, sanoi hän, että jooga on syntiä. Olin hämmentynyt vastauksesta, ja asia jäi siihen. Viikon kuluttua sain postitse kirjan. Lähettäjän nimeä paketissa ei ollut. Kirjan oli kirjoittanut Pekka Reinikainen-niminen lääkäri, joka oli tullut uskoon ryypiskelevän elämän jälkeen. Luin kirjan ja olin vuorostani järkyttynyt. Reinikainen oli listannut kaikki vaihtoehtohoidot, psykoterapiat ja kaiken, missä vähänkin puhuttiin mielestä ja ruumiista, synniksi. Mikäli ymmärsin oikein, näihin hoitoihin liittyi riski, että saatana saa ihmisen valtaan näiden hoitojen kautta. 1600-luvun noitarovioiden henki ja logiikka elää ja voi hyvin 2000- luvun Suomessa! Tuon logiikan löytää uudesta lakiluonnoksesta. Pohjimmiltaan laki ei perustu todellisuudesta tehtyihin havaintoihin, vaan uskonnollisiin pelkoihin. Reinikaisen maailmankuvan mukaan aito lääketiede perustuu lääkkeisiin ja leikkauksiin (vs. Rockefeller). Muu on sitten syntiä. Erikoista on, että Reinikainen oli vieläpä monen muun kristityn kollegan kanssa kreationisti, mikä ei tunnu häiritsevän ketään. Reinikainen ei ole saanut huuhaa-palkintoa.

Sama ajattelu ilmenee skepsiksen ja Juhani Knuutin ajattelussa. He eivät käytä synti-sanaa, vaan kaikki on huuhaata. Siten synti = huuhaa, epämääräisä sanoja, joita ei voi määritellä, mutta joilla tyrmätään ja tuhotaan ihmisiä kuten 1600-luvulla. Knuuti on kotoisin Keminmaalta, joka on vahvaa lestadiolaisaluetta. En tiedä hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan, mutta hänen ajattelutapansa on yhteneväinen lestadiolaisten kanssa, ja ylipäänsä, miksi hän muuten käyttäisi niin paljon energiaa huuhaan vastustamiseen yleensä. Lääkäreissä on hyvin paljon fundamentalistikristittyjä, jotka kategorisesti kieltävät kaiken, mihin liittyy sana "synti". Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kertoo halunneensa papiksi, mikä kertonee jotain hänen ajattelutavastaan. Vuosia sitten luin artikkelin Suomen kristillisestä lääkäriseurasta, jossa mainittiin jäseniä olevan yli 2.000, mikä on huomattava määrä. Kaikki he noudattavat tiukasti "tieteeseen perustuvia" hoitosuosituksia. Ei ole väliä, miten potilaalle käy, kunhan itse sei sorru syntiin.

Tyypillistä mille tahansa fundamentalismille on takertuminen varmuuteen, sillä pohjalla on paniikki epävarmuudesta. Se muistuttaa pakkoneuroosia, jopa psykoosia, jossa ihminen toistaa pakonomaisesti samoja rituaaleja. Kadulla väistelee asvaltissa olevia halkeamia, joiden päälle astuminen tietää onnettomuutta. On pysyttävä porukassa toistamassa samoja mantroja ja rituaaleja, joiden uskotaan suojaavan kaikkialta tunkeutuvalta kaaokselta. He puristavat jumalansa pieneksi, jota sitten täytyy vaikka väkivalloin puolustaa ja pakottaa muut samaan hulluuteen. Tietysti tässä vaiheessa moni kysyy minun näkemyksiäni tai pitää minua ääriateistina. En ole ateisti, mutta en ole varma mistään. Koin aikoinani eräänlaisen valaistumisen kolmesta sanasta "tapahtukoon sinun tahtosi". Sen avulla olen puskenut erinäisten helvettien läpi. Se tapahtuu, mikä on tarkoitus ja siihen ei ole apua - ei välistävedoista eikä kaveripiiristä. On vain kohdattava sen hetkinen todellisuus. Huomisesta kukaan ei tiedä.

Euroopassa vaihtoehtohoidoilla on pitkä perinne. Myös EU on hyväksynyt monia näitä hoitoja. Kun olen keskustellut tästä aiheesta täällä Saksassa, eivät ihmiset käsitä suomaisten meuhkaamista. Mutta Suomihan ei ole henkisesti eurooppalainen, vaan eräänlainen sivistymätön välimaasto Venäjän ja lännen välissä. Sillä on pullisteleva luonne, mutta huono itsetunto. Maata hallitsee edelleenkin lestadiolaisten tapaan kyläpäälliköt, joiden pyhäkköä symboloi Prisma tai Citymarket. Kilpailua ei sallita, mutta pian järjestelmä kohtaa kaaoksen, kun Amazon saapuu Pohjoismaihin.

Mielestäni vaihtoehtohoito sanana on huono. Sopivin termi on täydentävä hoito. Itse olen hoitanut näillä täydentävillä hoidoilla potilaita jo 35 vuotta, siihen asti, kun Eiran sairaala erotti minut Helsingin Sanomien minuun kohdistuneen kampanjan takia. Jo 1980-luvun alussa totesin, että suurin osa ortopedisistä leikkauksista oli turhia ellei peräti haitallisia potilaille. Nythän kollega Teppo Järvinen on todennut samaa polvien ja olkapääleikkausten suhteen ja joutunut siitä vaikeuksiin. Selkäleikkaukset ovat käytännössä turhia. Edelleenkin käytäntö on sellainen, että kun potilas menee lääkäriin selkäkivun takia, saa hän viikon tai pari lomaa ja kipulääkkeitä. Jos kipu ei ole hävinnyt, jatketaan lomaa ja lisätään lääkkeitä. Jos sekään ei auta, niin sitten potilas voidaan lähettää spesialistille tai fysioterapeutille, jolloin näihin hoitoihin helposti kuluu 3 kuukautta. Jos sittenkään et tapahdu muutosta, harkitaan leikkausta. Senkin odotusaika on muutama kuukausi. Näin on helposti kulunut puoli vuotta. Kelakin ilmestyy kuvioihin. Jos leikkaus ei vie kipua, kuten usein käy, lähetetään potilas jonnekin kuntoutuslaitokseen metsän keskelle jumppaamaan ja syömään vähärasvista ruokaa. Jos juttu jatkuu, astuvat psyyken lääkkeet mukaan kuvioihin ja pahimmassa tapauksessa uusia leikkauksia ja lopulta työkyvyttömyyseläke. Selkäkivut tulevat todella kalliiksi yhteiskunnalle. Kokemukseni mukaan voin sanoa, että lähes kaikki nämä potilaat on hoidettavissa yksinkertaisilla manipulaatio-tekniikoilla, joita osaavat virallisen puolen hylkimät kalevalaiset jäsenkorjaajat, kansanparantajat, kiropraktikot, osteopaatit jne. On sama, millä nimellä näitä hoitoja kutsutaan. Kyse on osaamisesta ja tuloksista. Ihmiset hakeutuvat näihin hoitoihin siksi, että he saavat niistä todella apua. Virallinen käsitys selkäkivusta on todellista huuhaata. Kyse ei ole hermon puristuksesta. Jos hermo joutuu puristuksiin, ei se aiheuta kipua, vaan puutumisen ja lamaantumisen. Jokainen voi todeta asian, jos on nukkunut niin, että yläraaja on jäänyt puristuksiin. Kipu tulee lihaksista, mutta sitä ei lääkärit tiedä, kun eivät yleensä edes koske potilaaseen. Selkäkipu on yksi esimerkki virallisen puolen kyvyttömyydestä hoitaa ihmisten kärsimyksiä. Kaiken lisäksi virallisen puolen hoidot aiheuttavat ongelmia ja voivat myös tappaa. On arvioitu että vuosittaan Suomessa kuolee tulehduskipulääkkeiden komplikaatioihin noin 300-400 henkilöä vuosittain. Nyt kuvaan on astumassa opiaatit, jolloin peli on todella menetetty. Näihin uusiin kipulääkkeisiin kuolee USA:ssa 72.000 ihmistä, mikä Suomen tasolla tarkoittaa 1.200 ihmistä. Yhdysvalloissa kuolee lääketieteen virheisiin viimeisten arvioiden mukaan vähintään 250.000 ihmistä vuodessa. Se on asia, josta ollaan hiljaa. Todennäköisesti sama koskee Suomea, kun hoidoissa apinoidaan Yhdysvaltoja. Siten suhteutettuna Suomeen luku on noin runsas 4.000 ihmistä. Hyvällä syyllä voi kysyä, että miksi 30 kansanedustajaa on huolissaan täydentävistä hoidoista, kun mitään todellista ongelmaa ja haittaa ei näiden hoitojen osalta ole kyetty esittämään. Tämä, jos mikään kertoo, ettei noiden kansanedustajien käsitys perustu rationaaliseen ajatteluun. Voi myös kysyä, miksi kansanedustajat eivät ole huolissaan meneillään olevista diabetes- ja Alzheimer-epidemioista, joiden kokonaiskustannukset alkavat pyöriä 5 miljardin kantamissa - siis neljännes koko terveysbudjetista? Tämänkin asian voisi korjata yksinkertaisella ruokavaliolla, joka on puskemassa läpi muualla maailmassa. Puska ja muut kyläpäälliköt estävät keskustelun ja muutoksen sidonnaisuuksiensa takia. Tätäkin listaa voisi jatkaa, mutta kuten on nähty, niin Kokoomus kuin Kepu yrittivät jakaa kultamunia toisilleen viis välittämättä hoidon laadusta ja yrittävät kieltää kaiken tämän pelkästään siksi, ettei omat kuviot sekoitu.

Mielenkiintoisin teraputtiryhmä ovat kalevalaiset jäsenkorjaajat, joiden menetelmät perustuvat suomalaiseen kansanlääkintään. Yksi keskeisimpiä liikkeen alullepanijoita on parantaja on Olavi Mäkelä. Tällä hetkellä maassa on noin 700 jäsenkorjaajaa. Liike kouluttaa uusia jäseniä noin 50 vuodessa. Vuositasolla hoitoja on annettu 350.000. Jokainen jäsenkorjaaja on täystyöllistetty. Oma manipulaatiotekniikkani on paljolti samanlainen kuin jäsenkorjaajilla. Lisätietoja saa kansanlääkintäseurasta. Jäsenkorjaajien lisäksi on osteopaatteja, kiropraktikoita, kraniosakraaliterapia ja uusi erikoinen Quantum Touch ja monia muita tekniikoita. He ovat yleensä saneet koulutuksensa ulkomailla. Heidän määrästä minulla ei ole mitään tietoa.

Sitten on refleksiterapiaa, akupunktiota, homeopatiaa ja kiinalaista traditionaalista lääketiedettä, aromiterapiaa, erilaisia hieronta- menetelmiä, dieettejä ja monia muita hoitoja, joissa ihmiset käyvät, koska kokevat saavansa apua. Näiden eri terapioita antavien määrä on noin 3.000. He ovat pienipalkkaisia itsenäisiä yrittäjiä ja työllistävät itse itsensä. Työ tehdään usein käsin. Ongelma heidän kohdalla on, ettei ole yhtä selkeätä katto-organisaatiota, joka ajaisi heidän asiaansa. Sana "homeopatia" saa änkyrät hyppimään Suomessa seinille. Saksassa homeopatia on osa virallista hoitoa monien muiden vastaavien hoitojen kanssa. Yleensä hoidot antaa lääkäri, joka on saanut erikoiskoukutuksen homeopatiaan tai luonnonlääketieteeseen tai johonkin muuhun täydentävään hoitoon. Saksassa apteekkien käsikauppapuoli pullistele luonnonlääkkeitä ja homeopaattisia valmisteita. Olen itse kokeillut homeopatiaa muun muassa eläimille. En tiedä, miten, mutta toimii hyvin. Minua kiinnostaa vain tulos, eikä mikään akateeminen nonsense. Vastaanotolla monet vanhemmat kertovat saaneensa homeopatiasta oleellista apua lastensa ihottumiin, allergioihin ja infektiokierteisiin. Monia virallisiakin hoitoja tehdään ilman, että tiedettäisiin niiden vaikutusmekanismeja, ainoastaan sen takia, kun muutkin tekevät niitä.

Niille kansanedustajille, joilla on todellista munaa ja jotka eivät omaa ryhmäajattelun kirousta, olisi tässä todellinen sauma tehdä hyvää ihmisille selvittämällä, miten nämä hoidot saataisiin osaksi terveydenhoitojärjestelmää kaikkien eduksi, kuten on tapana sivistysvaltioissa. Jopa Ruotsissa länsimainen lääketiede ja sitä tukevat täydentävät lääketieteet kulkevat rinnakkain ja niin, että jopa kunnasta saa maksusitoumuksen sellaiseen palveluun.

Oheisena lapsen vanhemman kertomus, miten jäsenkorjaaja paransi hänen tyttärensä kantapääkivun. Minulla on tuhansia vastaavia potilaskokemuksia.

10-VUOTIAAN TYTÖN TOSITARINA

Kaikki alkoi elokuussa 2016. Tytär tuli koulusta valittaen kantapäätään. Vasta, kun opettaja ehdotti lääkäriin menoa, niin kotona reagoitiin asiaan. Mentiin päivystävälle lääkärille. Lääkäri totesi, että kyseessä on kasvain ja määräsi röntgeniin. Samainen lääkäri katsoi kuvat ja totesi kipeän kantaluun isommaksi.

Röntgenlääkärin mukaan ei ollut muutoksia kantapäässä. Lääkäri käski kotiin eikä kyennyt auttamaan. Tilanne paheni ja omalääkäri lähetti Hyksiin epäillyn reuman vuoksi. Ultrattiin ja kuvattiin, mutta mitään poikkeavaa ei löytynyt. Reumalääkäri määräsi magneettikuvaan.

Tässä vaiheessa oli kainalosauvat käytössä ja kipu oli kova. Tammikuun alussa kantapää magneettikuvattiin ja diagnoosi oli kantaluun kuolio. Ortopedi suositteli avoleikkausta ja reikien porausta kantaluuhun syystä, että lapsen omat kasvutekijät korjaisivat kuolion. Työryhmä kokoontui ja päätös oli, että haitat ovat suuremmat kuin hyödyt ja päättivät, että ei leikata. Ortopedi siirsi lapsen kipupolille. Ehdotettiin elinikäistä lääkitystä. Annettiin kuukausi aikaa vastaanotolle menoa varten, ja psykiatrille myös.

Tässä vaiheessa harkitsin kalevalaista jäsenkorjaushoitoa ja kävimme hoidossa. Ensimmäisen käsittelyn jälkeen jätettiin kainalosauvat pois ja kipulääkkeet puolitettiin. Viikon kuluttua hoito uusittiin, jonka jälkeen kivut poistuivat ja kipulääkkeet jätettiin pois. Tuntoa ei kantapäässä vielä ollut. Muutaman kuukauden kuluttua tuntokin palasi ja kantapäät olivat samanlaiset.

Lopuksi toivon, että omaamatta mitään poliittista ideologiaa toivon hallitusta, missä ei ole Kokoomusta eikä Kepua mukana: Nykypolitiikalla maa ajautuu väistämättä perikatoon.


Valehoitoa vaan ei valelääkäri

(Blogin kirjoittanut Matti Rautalahti, 21.12.2018)

TÄMÄN KIRJOITUKSEN JÄLKEEN SEURAAVAT SUUNNITELMAT PÄÄNMENOKSENI.

Viime päivinä olemme saaneet seurata keskustelua, jossa ilmeisesti ihan aidon terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilö on julkisesti kyseenalaistanut ison osan nykyaikaisen lääketieteen toiminnasta. Ei siis pelkästään sitä vanhinta osaa, jonka vaikuttavuudesta meillä ei varsinaisesti ole tutkimusnäyttöön perustuvia todisteita, esimerkiksi monia aikojen saatossa käyttöön otettuja toimenpiteitä.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä edellyttää, että "terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään". Muotoilussa käytetään ja-sanaa, joten pelkkä kokemusperäinen eli "musta-tuntuu-että-näin-on-hyvä"-näkökulma ei riitä perusteluksi toiminnalle. Saattaisihan se olla kätevää hoitaa potilaita ihan fiilispohjalta, mutta se olisi vastoin kaikkia lääkärin ammattieettisiä ja vastuullisia, potilaille turvallisia periaatteita. Ja koulutusta!

Aikaamme kuuluvat myös monet vale-alkuiset käsitteet, kuten valeuutiset ja valelääkäri. Tähän joukkoon ei tietysti kuulu emävale - siinähän vale on lopussa - mutta voisimme laajentaa valehoidon käsitettä kattamaan myös tilanteet, joissa aito lääkäri tietoisesti määrää vaikuttamatonta hoitoa. Tämän laajennetun määritelmän mukaista valehoitoa annetaan ilmeisesti ensisijaisesti ansaintamielessä, sillä muita vaihtoehtoja, kuten tietämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä, on vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä.

Millä nimikkeellä tällaista valehoitoja antavaa lääkäriä sitten pitäisi kutsua? Poppamies olisi aika hauska, mutta kuulunee meille vieraaseen kansanperinteeseen ja taitaa tuottaa jopa hieman positiivisen mielikuvan. Entisaikojen poppamiehet olivat myös yhteisöjensä arvostamia ja kunnioittamia. Šamaani olisi kotoperäisempi mutta ei ehkä oikein toimi tässä yhteydessä. Puoskari on voimakas, latautunut käsite, jolla tosin lääketieteen termien mukaan tarkoitetaan "oikeudettomasti lääkärintointa harjoittavaa", siis valelääkäriä. Jos lääkäri aidosti uskoo valehoitonsa olevan oikeasti vaikuttavaa, voisimme ehkä käyttää käsitettä uskomuslääkäri. Jos lääkäri taas pyrkii parantamaan asiakkaansa vointia ("vointihoito"), hän voisi olla vointilääkäri.

Valehoitoa antavat vointilääkärit voivat aiheuttaa haittaa ja harmia, mutta myös vakavasti vaarantaa potilasturvallisuuden. Heihin luottavat, vaikuttavista hoidoista luopuvat ja valehoitoihin ryhtyvät potilaat voivat menettää, rahojensa lisäksi, ainoan mahdollisuutensa parantua esimerkiksi hyvin hoidettavissa olevasta syövästä. Voiko näin menettelevillä lääkäreillä olla oikeus toimia lääkäreinä?

Matti Rautalahti

2 vastausta "Valehoitoa vaan ei valelääkäri"

1. Matti Uusitupa sanoo:

    21.12.2018 14:27

    Kaima Matti,
    Hyvä kun otat asian esille. Olen ollut yhteydessä myös Lääkäriliittoon, toistaiseksi ei mitään vastausta.
    Juhani Knuutin kanssa olemme asiaa pohtineet.

2. Merja Metsä-Heikkilä sanoo:

    21.12.2018 20:50

    Valvira on elin, joka valvoo lääkärintoimen harjoittamista. Kollega, josta puhuttanee, ei kuulu Lääkäriliittoon. Ehkäpä lääkärikeskusyhtymä, jossa ko hlö tointa harjoittaa, voisi myös ottaa kantaa, samoin kuin toimi Mehiläinen eräässä toisessa tapauksessa.

Edellinen Seuraava