Kirjoitettu 04.10.2008

TARINOITA DIABETEKSESTA, osa 5: KANSALLINEN HÄTÄTILA

Suomi on erikoinen maa. Mitä tahansa maailmalla tapahtuukin, niin aina löytyy suomalainen asiantuntija, joka on koko maailmaa viisaampi. Media siteeraa kyseistä asiantuntijaa kritiikittömästi, jonka jälkeen asia on käsitelty, eikä mielipiteitä sitten enää sallita. Terveyden sektorilla kaksi maailmanluokan neroa ovat Kansaterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska ja sitten järjestönä Suomen Diabetesliitto.

Olen ihmetellyt journalistien laiskuutta tutkia asioita tänä internetin aikana. Esimerkiksi suomen kielellä on saatavissa erinomainen teos (www.rasalas.fi/kirja.php?id=45) , jonka luettuaan ei voi kuin ihmetellä tämän maan todellista pöljyyttä, kun vannotaan Pohjois-Karjalan nimeen. Lukekaa hyvät journalistit kirja ja sitten kirjoittakaa jotain järkevää, kun pääjohtaja seuraavan kerran sanoo jotain. Vai eikö kantti riitä? Minua on helppo potkia ja saakin täysin vapaasti, jos vain on kykyä perustella väitteensä. Tarkoitan väitteellä jotain muuta kuin ”sehän on vain ortopedi, se ei ole mikään asiantuntija” Edelleenkin media elää Kekkosen aikaa uskoessaan sanojan asemaa, eikä itse asian sisältöä. Ja tämän maan sitten pitäisi pärjätä kilpailussa maailmassa.

Kun olen kirjoittanut diabeteksen tilasta tässä maassa niin ainoa, mikä pääsee mediaan on Diabetesliiton kanta. Nyt on kuulkaa ihmiset todellisen katastrofin hetket. Suomen diabetestilanne on hirvittävä. Tässä maassa ihmiset sairastuvat tautiin kohisten. II-tyypin diabeetikkoja on yli puolimiljoonaa ja muutamassa vuodessa yli miljoona tällä vauhdilla. Kun saa diabeteksen niin voi vähentää elämästään 15 vuotta tilastonikkareiden mukaan. Hyvin pian keskimääräiset elinajat tulevat laskemaan! Siihen arvioon ei tarvita kaksista laskupäätä.

Kuten kaiken, niin myös diabeteksen suhteen pätee vanha sääntö. Suomen ikävistä asioista saa kirjoittaa vain Ruotsissa. Alla linkki ruotsalaiseen blogiin joka käsittelee aihetta.

blogg.passagen.se/

Vasemmalta alkaa diabeteshistoria tässä maassa. Vihreä tarkoittaa kohtuullista tilannetta, kun taas punainen täydellistä romahdusta. Tämän ovat saaneet aikaan Puskan ruokasuositus ja Diabetesliiton toiminta.

Tekstin alaosasta avautuu koko diabetesbarometri kaikessa karmeudessaan. Vähemmästäkin sairastuttamisesta yleensä pitäisi joutua syytteeseen. Moniko on nähnyt kyseisen barometrin suomeksi tai median kommentoineen sitä millään tavalla tässä maassa ?

Tiivistän vielä, miten itse näen syyt tähän tilanteeseen: 1. Nykyinen ruokasuositus (runsaasti hiilihydraatteja ja kasvirasvoja) 2. Viranomaisten rähmälläänolo ruokateollisuuden edessä (ruuan muokkaus ja lisäaineet aiheuttavat todistetusti diabetesta). 3. Lääketeollisuuden ylivalta hoitoihin. Nämä ovat kolme seikkaa, joilla Suomessa on diabetestilannetta yritetty hoitaa. Tulos on tässä, joka on pahempi kuin sukkulapankkien välistävedot. Ainoa mihin ”asiantuntijat” kykenevät on kansan syyttäminen laiskaksi, kun se ei liiku tarpeeksi, mikä sinänsä ei juuri tee sitä sun tätä diabetekselle.

Dosentti Fogelhom, joka kovasti pyrkii seuraavaksi kalifiksi, kertoi julkisuudessa, että seuraava ravintosuositus annetaan vuonna 2012. Voi kysyä, miksi vasta silloin? Kestääkö takinkääntö niin kauan?

Blogin aihesanat:
asiantuntija, diabetes, Diabetesliitto, II-luokan diabetes, media, Mikael Fogelholm, Pekka Puska, Pohjois-Karjala, ruokasuositus, THL